Tässä artikkelissa perehdymme Tulevaisuusvaliokunta:n aiheeseen ja tutkimme sen eri puolia ja sen merkitystä nykyään. _Var1 on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin ja sen vaikutus yhteiskunnallisesti on ollut merkittävä. Kautta historian Tulevaisuusvaliokunta:llä on ollut keskeinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut heidän päätöksiinsä, uskomuksiinsa ja heidän tapaansa olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Lisäksi Tulevaisuusvaliokunta on ollut keskustelun ja analyysin kohteena useaan otteeseen, mikä on osaltaan rikastanut ymmärrystämme tästä erityisestä ongelmasta. Seuraavilla riveillä tarkastelemme yksityiskohtaisesti Tulevaisuusvaliokunta:n eri näkökohtia ja niiden merkitystä nykyisessä kontekstissa.
![]() | |
Rooli | Valiokunta |
---|---|
Valiokunta | |
Puheenjohtaja | Anna Kontula |
Valiokuntaneuvos | Olli Hietanen |
Puolueet | |
Hallinto | |
Sijainti |
Tulevaisuusvaliokunta 00102 Eduskunta |
Verkkosivusto | |
Valiokunnan sivut | |
Osa artikkelisarjaa |
Suomen politiikka |
---|
![]() |
Tulevaisuusvaliokunta (TuV) on eduskunnan valiokunta.[1] Se perustettiin alun perin tilapäiseksi vuonna 1993. Taustalla vaikuttivat 167 kansanedustajan allekirjoittama kansanedustaja Eero Paloheimon (vihr.) aloite sekä kansanedustaja Martti Tiurin (kok.) aktiivisuus. Tulevaisuusvaliokunnan asema vakinaistettiin uuden perustuslain myötä vuonna 2000.
Muista valiokunnista poiketen tulevaisuusvaliokunta ei osallistu päivittäiseen lainsäädäntötyöhön. Sen sijaan tulevaisuusvaliokunta tarkastelee pitkän aikavälin kysymyksiä tulevaisuusnäkökulmasta. Valiokunnan ensisijaisena tehtävänä on valmistella eduskunnan vastaus valtioneuvoston eduskunnalle kerran vaalikaudessa antamaan tulevaisuusselontekoon. Valiokunta käsittelee siten asioita, jotka liittyvät tulevaisuuden kehitystekijöihin ja kehitysmalleihin. Valiokunta suorittaa tulevaisuuden tutkimiseen, myös sen menetelmäkysymyksiin, liittyvää selvitystyötä.
Lisäksi tulevaisuusvaliokunta voi käsitellä itse valitsemiaan aiheita pitkän ja keskipitkän tähtäimen näkökulmasta ja tuoda keskustelun tulokset eduskunnan täysistunnon ajankohtaiskeskusteluun. Tulevaisuusvaliokunta toimii myös parlamentaarisena elimenä, joka suorittaa teknologiakehityksen ja teknologian arviointia yhteiskunnallisen vaikutusten näkokulmasta.
Tulevaisuusvaliokunta antoi valtioneuvoston ilmastostrategian selontekoon vuonna 2001 lausunnon, jonka mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tulevaisuudessa siedettäväksi edellyttää todella radikaaleja toimia ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä 60–80 prosentilla seuraavien vuosikymmenien aikana.[2]
Tulevaisuusvaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Jäsenet ovat kansanedustajia.
Esimerkkejä tulevaisuusvaliokunnan viime vuosina käsittelemistä aiheista:
Tulevaisuusvaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä.
Puolue | Puheenjohtaja | vuosi | |
---|---|---|---|
Vihreät | Eero Paloheimo | 1993–1995 | |
Kokoomus | Martti Tiuri | 1996–2003 | |
Jyrki Katainen | 2003–2007 | ||
Paula Risikko | 2007 | ||
Marja Tiura | 2007–2011 | ||
SDP | Päivi Lipponen | 2011–2015 | |
RKP | Thomas Blomqvist | 2015[3] | |
Carl Haglund | 2015–2016[4] | ||
Thomas Blomqvist | 2016–2018 | ||
Stefan Wallin | 2018–2019 | ||
Anna-Maja Henriksson | 2019 | ||
Joakim Strand | 2019–2023 | ||
Vasemmistoliitto | Aino-Kaisa Pekonen | 2023–2024 | |
Anna Kontula | 2024– |