Hiirenvirna

Hiirenvirna on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion kautta historian. Löytämisestään lähtien se on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, tiedemiehissä ja suuressa yleisössä. Tässä artikkelissa tutkimme Hiirenvirna:n eri puolia, sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen merkitystä tänään ja sen roolia tulevaisuudessa. Hiirenvirna on jättänyt lähtemättömän jäljen ympärillämme olevaan maailmaan populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen tieteessä ja teknologiassa. Kattavan analyysin avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa aihetta ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.

Hiirenvirna
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Virnat Vicia
Laji: cracca
Kaksiosainen nimi

Vicia cracca
L.

Katso myös

  Hiirenvirna Wikispeciesissä
  Hiirenvirna Commonsissa

Hiirenvirna (Vicia cracca) eli hiirenherne on hernekasveihin kuuluva, Euroopassa ja Aasiassa yleinen monivuotinen kasvi. Se viihtyy monilla kasvupaikoilla, kuten kesannoilla, viljapelloilla ja niityillä.

Ulkonäkö ja koko

Hiirenvirnan lehtiä.
Vicia cracca

Hiirenvirna voi kasvaa 20–100 sentin pituiseksi. Lehdet kasvavat kierteisesti ja ovat parilehdykkäisiä (6–12 paria). Kukan teriö on viisilehtinen ja väriltään sininen, sinivioletti tai vaaleanpunertava. Kukinto on terttu, ja se koostuu 10–30 kukasta. Hiirenvirna kukkii kesä-elokuussa. Siemenet kypsyvät 10–25 millimetriä pitkissä ruskeissa paloissa. Yhdessä palossa on 4–8 siementä, ja ne ovat lievästi myrkyllisiä. Hiirenvirna on rönsyilevä, ja sen lähellä maanpintaa kasvavien rönsyjen versojuuret voivat ulottua jopa 30 sentin syvyyteen.[2][3] Hiirenvirna kestää hyvin kuivuutta. Kuitenkin kosteusolosuhteet vaikuttavat kasvin rakenteeseen. Kuivilla kasvupaikoilla se on matalampi ja tukevampi ja kosteilla, kuten myös varjoisilla kasvupaikoilla se on pidempi ja hennompi. Merenrannoilla kasvin varsi on tiheäkarvainen.[4]

Levinneisyys

Hiirenvirnaa tavataan yleisenä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on luokitellut sen elinvoimaiseksi.[1]

Hiirenvirnaa tavataan koko Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomessa se on hyvin yleinen mutta Lapissa harvinaisempi.[5]

Elinympäristö

Hiirenvirna kasvaa niityillä, kesannoilla, viljapelloilla, tienvarsilla, pientareilla, joutomailla ja rannoilla.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Lopez Poveda, L.: Vicia cracca IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.2.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b Hiirenvirna LuontoPortti. Viitattu 6.2.2022.
  3. ↑ Arne Anderberg: Den virtuella floran Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 24.7.2007. (ruotsiksi)
  4. ↑ Mikko Piirainen, Pirkko Piirainen, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Hannele Vainio: ”Hiirenvirna”, Ympäristön luonnonkasvit, s. 134. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20376-9
  5. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2020: Hiirenvirnan levinneisyys Suomessa Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 6.2.2022.

Aiheesta muualla