Tässä artikkelissa puhumme Jänönsara:stä, erittäin tärkeästä aiheesta, joka on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion. Jänönsara kattaa laajan joukon näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin ammattialalla. Vuosien varrella Jänönsara on herättänyt intensiivistä keskustelua, joka on johtanut sen vaikutusten parempaan ymmärtämiseen ja tutkimiseen. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Jänönsara:n relevanssia ja vaikutusta sekä tähän aiheeseen liittyviä erilaisia näkökulmia.
Jänönsara | |
---|---|
![]() Jänönsaran kukinto. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset |
Kladi: | Yksisirkkaiset |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
Suku: | Sarat Carex |
Laji: | leporina |
Kaksiosainen nimi | |
Carex leporina |
|
Katso myös | |
Jänönsara (Carex leporina, syn. Carex ovalis) on monivuotinen kasvilaji sarojen (Carex) suvussa.
Jänönsara kuuluu yhtäläistähkäisten kaksiluottisten sarojen ryhmään. Se kasvaa mätästävästi 10–60 senttimetriä korkeaksi. Varret ovat karheasärmäisiä ja kasvavat pystysti tai kohenevasti. Harmaanvihreät lehdet ovat vartta lyhyempiä, 1,5–4 mm leveitä. Jänönsaran kukinnossa on kolmesta kahdeksaan tiheähköä, vaaleanruskeaa–ruskeaa, 5–15 mm pitkää tähkää. Emikukat sijaitsevat tähkän kärjessä. Vaaleanruskeat pullakot ovat enintään 5 mm pitkiä, litteitä ja pitkäotaisia.[1] Jänönsaraa muistuttaa huomattavasti sopulinsara (Carex macloviana).
Suomessa jänönsaraa tavataan yleisenä Pohjois-Pohjanmaan korkeudelle ja edelleen pohjoiseen harvinaisena Rovaniemen korkeudelle. Etelä- ja keskiosissa maata laji on erittäin yleinen. Jänönsaraa pidetään muinaistulokkaana. Sen kasvupaikkoja ovat muun muassa niityt, pientareet ja teiden varret.[1]