Järvikaisla

Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme puhua Järvikaisla:stä, aiheesta, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Järvikaisla on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa, synnyttänyt keskusteluja, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja loputonta tutkimusta sen ymmärtämiseksi paremmin. Tässä artikkelissa tutkimme Järvikaisla:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja historiasta sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Se on syvä ja paljastava matka, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Järvikaisla:n tärkeyttä elämässämme.

Järvikaisla
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Järvikaislat Schoenoplectus
Laji: lacustris
Kaksiosainen nimi

Schoenoplectus lacustris
(L.) Palla

Katso myös

  Järvikaisla Wikispeciesissä
  Järvikaisla Commonsissa

Järvikaisla (Schoenoplectus lacustris, entinen Scirpus lacustris) on rantavedessä kasvava tuulipölytteinen sarakasveihin kuuluva kasvi, jota usein sekoitetaan järviruokoon.

Ulkonäkö ja koko

Järvikaisla kasvaa 1–2 metriä korkeaksi. Sen varsi on täyteinen ja lehdetön.[2] Sen kukinnot ovat ruskeita tähkiä, jotka sijaitsevat tavallisesti 2–5 tähkän ryhminä.[3]

Levinneisyys

Järvikaislaa tavataan Euroopassa suunnilleen Oulun korkeudelta etelään, sekä Siperian länsiosissa.[4] Suomen sisävesissä järvikaisla on yleinen Ahvenanmaata ja Lappia lukuun ottamatta. Piisami on hävittänyt järvikaislaa paikoittain.[5]

Elinympäristö

Järvikaisla kasvaa järvissä ja vähäsuolaisessa murtovedessä kuten Suomenlahdessa ja Pohjanlahdessa kahden metrin syvyyteen asti.[6]

Käyttö

Järvikaislan varsista on valmistettu koreja, mattoja ja kattokatetta. Rautatorvissa sydeksi poltetut varret ovat sopineet musteen valmistukseen. Syksyisin järvikaislaa on niitetty karjan rehuksi.[5]

Lähteet

  1. ↑ Lansdown, R.V.: Schoenoplectus lacustris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Ympäristö.fi
  3. ↑ Taivalkosken koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Levinneisyyskartta - Den virtuella floran
  5. ↑ a b Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 164-165. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0
  6. ↑ Ruoko.fi (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla