Aihe Kaarle Ojanen (valtiopäivämies) on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen ja huomion monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Kaarle Ojanen (valtiopäivämies) on herättänyt keskusteluja, tutkimuksia ja jopa kiistoja joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai päivittäisen elämän merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia ja näkökulmia, jotka liittyvät Kaarle Ojanen (valtiopäivämies):een, tavoitteenamme tarjota laaja ja täydellinen yleiskatsaus tästä aiheesta. Sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin, mukaan lukien sen vaikutus populaarikulttuuriin, tutkimme perusteellisesti, kuinka Kaarle Ojanen (valtiopäivämies) on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja kollektiiviseen tietoisuuteen.
Kaarle Ojanen | |
---|---|
![]() Kaarle Ojanen vuonna 1882. (Kuva Daniel Nyblin.) |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kaarle Kustaa Ojanen |
Syntynyt | 3. tammikuuta 1851 Punkalaidun |
Kuollut | 7. marraskuuta 1927 (76 vuotta) Nummi |
|
Karl Gustaf (Kaarle Kustaa) Ojanen (alk. Carl Gustav Tuorre; 3. tammikuuta 1851 Punkalaidun – 7. marraskuuta 1927 Nummi) oli suomalainen maakauppias, maanviljelijä, moninkertainen valtiopäivämies ja kansanedustaja.[1]
Ojasen vanhemmat olivat Juhani Juhaninpoika Tuorila ja Kreeta Liisa Matintytär ja puoliso vuodesta 1874 Marianna Hangasniemi (k. 1928). Ojanen opiskeli Jyväskylän seminaarissa, mutta toimi sitten maakauppiaana Urjalassa 1873–1877 ja maanviljelijänä Nummella vuodesta 1877. Ojanen oli talonpoikaissäädyssä neljästä eri tuomiokunnasta valittu valtiopäivämies 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Hän oli talonpoikaissäädyn puhemies vuosina 1900 ja 1904–1905. Ojanen valittiin vielä myös yksikamariseen eduskuntaan, jossa hän oli Suomalaisen puolueen kansanedustajana ajalla 1. maaliskuuta 1910 – 31. tammikuuta 1911.[1][2]
Ojanen on haudattu Nummen hautausmaalle.