Kameliat

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kameliat:n aihetta ja kaikkia sen vaikutuksia. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sukeltamme kattavaan analyysiin, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat näkökohdat. Olipa Kameliat henkilö, historiallinen tapahtuma, sosiaalinen ilmiö tai mikä tahansa muu kiinnostava aihe, tavoitteemme on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus, joka tyydyttää lukijoidemme uteliaisuuden. Näillä linjoilla perehdymme eri näkökohtiin, jotka ovat ominaisia ​​Kameliat:lle, sen vaikutuksesta yhteiskuntaan sen merkityksellisyyteen nykyisessä panoraamassa. Ei ole epäilystäkään siitä, että Kameliat herättää laajaa kiinnostusta, ja siksi ehdotamme syvällistä ja paljastavaa ilmettä, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen laajuuden.

Kameliat
Teepensas (Camellia sinensis)
Teepensas (Camellia sinensis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Teekasvit Theaceae
Suku: Kameliat Camellia
L. 1753
Katso myös

  Kameliat Wikispeciesissä
  Kameliat Commonsissa

Kameliat (Camellia)[1] ovat pieniä puita tai pensaita teekasvien heimossa. Suvussa on määritelmästä riippuen noin 100–400 lajia, eri auktoriteetit ovat eri mieltä tarkasta lajimäärästä. Teepensas kuuluu kamelioiden sukuun. Monia muita kamelioita käytetään koristekasveina.

Kuvaus

Kameliat ovat ainavihantia pensaita tai pieniä puita. Lehdet ovat yleensä ruodillisia, muodoltaan soikeita, ja tavallisesti sahalaitaisia, joillakin lajeilla tosin ehytlaitaisia. Kukat kasvavat versojen kärjissä tai hangoissa yleensä yksittäin, joskus 2–3 kukan kukinnoissa. Kukissa on 5–6 verholehteä ja 5–12 terälehteä, viljelylajikkeissa usein enemmän. Teriö on usein tyvestään yhteenkasvanut. Emin sikiäin on kehänpäällinen ja 3–5-onteloinen. Hedelmä on pyöreä tai leveän pyöreähkö kota.[2]

Levinneisyys

Kameliat esiintyvät luonnostaan Itä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Himalajan vuoristossa. Monia lajeja tosin viljellään nykyään maailmanlaajuisesti.[2]

Luokitus ja lajeja

Camellia × williamsii
Ruusukamelian (Camellia japonica) rungon poikkileikkaus.

Kameliat jaetaan viiteentoista alasukuun ja yli sataan lajiin.[3][4]

Lisäksi on olemassa lukuisia vakiintuneita lajiristeymiä.

Käyttö

Teepensaan (C. sinensis) lehdistä valmistetaan teetä, ja kasvia viljellään tähän tarkoitukseen kaikkialla trooppisilla alueilla. Monia muita kamelioita arvostetaan koristekasveina värikkäiden kukkiensa vuoksi, ja varsinkin lajista Camellia japonica on jalostettu lukuisia erivärisiä ja -muotoisia viljelylajikkeita.

Lähteet

  1. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) yso.fi. Viitattu 11.8.2012.
  2. a b Camellia Flora of China. Viitattu 11.8.2012. (englanniksi)
  3. Vijayan, Zhang & Tsou: Molecular taxonomy of Camellia (Theaceae) inferred from nrITS sequences. American Journal of Botany, 2009, nro 96, s. 1348–1360. doi:10.3732/ajb.0800205 (englanniksi)
  4. Camellia The Plant List. Viitattu 11.8.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla