Karvakuusio

Nykymaailmassa Karvakuusio on ottanut keskeisen roolin ihmisten elämässä. Teknologian ja globalisaation myötä Karvakuusio:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka kattaa yhteiskunnan eri osa-alueet. Karvakuusio:stä lähtien se on synnyttänyt suuria kiistoja ja keskusteluja sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin ja ihmisten vuorovaikutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Karvakuusio-ilmiötä eri näkökulmista ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään.

Karvakuusio
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Näivekasvit Orobanchaceae
Suku: Kuusiot Pedicularis
Laji: hirsuta
Kaksiosainen nimi

Pedicularis hirsuta
L.

Katso myös

  Karvakuusio Wikispeciesissä
  Karvakuusio Commonsissa

Karvakuusio (Pedicularis hirsuta) on Käsivarren alueella tavattava näivekasvi.

Ulkonäkö ja koko

Karvakuusio kasvaa noin 10 cm korkeaksi. Sen varsi on tanakka ja haaraton. Varren tyvi on kaljuhko, latvassa, lehdissä ja verhiössä on pitkiä karvoja. Karvakuusion kukinto on tiheä, kukkien teriöt ovat 1–1,3 cm pitkät ja ruusunpunaiset.[1]

Karvakuusio Suomessa

Suomessa karvakuusio esiintyy Käsivarren tuntureilla, tihkuisilla pohjoisrinteillä.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9

Aiheesta muualla