Kentauri

Kentauri
Latinankielinen nimi	Centaurus
Lyhenne	Cen
Genetiivi	Centauri
Rektaskensio	13h
Deklinaatio	-50°
Ala taivaasta	1060 neliöastetta
Tähtien määrä (magnitudi < 3)	9
Kirkkain tähti	Alfa Centauri (-0,01 mag.)
Meteoriparvet	Alfa Centauridit Omicron Centauridit Theta Centauridit
Naapuri- tähdistöt	Ilmapumppu Köli Kompassi Etelän risti Vesikäärme Vaaka Susi Kärpänen Purje
Näkyy leveysasteiden +30° ja −90° välillä
Infobox OK

Kentauri (latinaksi Centaurus, genetiivi Centauri) on kirkas ja laaja eteläisen taivaan tähdistö. Se sijaitsee Vesikäärmeen hännän alla, Suden ja Purjeen välissä, ja ympäröi kolmelta suunnalta Etelän ristiä. Tähdistön eteläosan halki kulkee Linnunrata, ja siinä sijaitsee muun muassa kirkas Auringon naapuritähti Rigil Kentaurus sekä kirkkain pallomainen tähtijoukko Omega Centauri. Kentauri ei näy lainkaan Suomessa, sillä tähdistön pohjoisraja on deklinaatio −30, joka nousee eteläisimmässä Suomessa juuri horisontin tasolle.

Kentaurin tähtikuvio esittää Kreikan mytologian Kheironia, kentauria, joka muista kaltaisistaan poiketen oli viisas ja hyväluonteinen. Muinaiset kreikkalaiset olivat mieltyneet hevoseen, eivätkä ilmeisesti voineet uskoa sen yhdistämisen ihmisen kanssa tuottavan kokonaan pahaa olentoa. Näin ollen kentauri on ainoa antiikin kuvitelluista hirviöistä, jolle on osoitettu myös hyviä ominaisuuksia. Taruissa kentaurit hyväksyttiin ihmisten seuraan, ja Peirithooksen ja Hippodameian häissä he olivat vieraiden joukossa. Juhlissa Eurytion, yksi kentaureista, juovuttuaan viinistä, yritti kuitenkin tehdä väkivaltaa morsiamelle. Muut kentaurit seurasivat hänen esimerkkiään ja syntyi hirvittävä tappelu, jossa useita heistä tapettiin.^[1]

Kaikki kentaurit eivät kuitenkaan olleet sellaisia kuin Peirithooksen töykeät vieraat. Kheiron sai opetusta Apollonilta ja Artemiilta, ja hänet tunnettiin taidoistaan ​​metsästyksen, lääketieteen, musiikin ja ennustamisen alalla. Monet kreikkalaisen mytologian arvostetuimmat sankarit,^[1] kuten Akhilleus, Asklepios, Herakles ja Iason, olivat hänen oppilaitansa.

Kerran Herakles ampui Kheironia vahingossa myrkkynuolella, ja päästäkseen kivuistaan tämän oli luovuttava kuolemattomuudestaan. Zeus salli Kheironin kuolla ja sijoitti hänet tähtitaivaalle. Myös Jousimiehen tähdistön on usein nähty esittävän Kheironia, vaikkei hänen tunnusmerkkinsä ollutkaan jousi.

Joskus Kentauri on yhdistetty Nuolen tähdistöön, jonka se ampuu kohti Kotkaa. Kotka kidutti Prometheusta, jonka Kheiron pyrki pelastamaan. Kentauri näyttää jahtaavan Suden tähdistöä, joka kulkee sen edellä taivaan kiertyessä.

• Alfa (α) Centauri tunnetaan myös arabiankielisellä nimellä Rigil Kentaurus, hepreankielisellä nimellä Toliman ja mahdollisesti latinasta peräisin olevalla nimellä Bungula. Se on taivaan neljänneksi kirkkain tähti (−0,03 magnitudia) ja samalla Auringon lähin naapuritähti 4,4 valovuoden etäisyydellään. Se on myös kaksoistähti, jonka komponentit kiertävät toisensa 80 vuodessa ja ovat tällä hetkellä Maasta katsottuna noin 20 kaarisekunnin päässä toisistaan. Alfa Centauri A on G2 V -spektriluokan keltainen kääpiö, samaan luokkaan kuuluvaa Aurinkoa hieman kirkkaampi ja suurempi. Alfa Centauri B on himmeämpi, ja sen spektriluokka on K1 V.
• Proxima Centauri ("lähin" latinaksi) löytyi vuonna 1915, kun Robert Innes mittasi tähtien ominaisliikkeitä Alfa Centaurin lähellä. Hän huomasi himmeän tähden, jolla oli samanlainen liike kuin Alfa Centaurilla. Tähdet ovat todennäköisesti jollain tavalla yhteydessä toisiinsa, ja usein järjestelmä luetaankin kolmoistähdeksi, jolloin Proxima saa tunnuksen Alfa Centauri C. Toistaiseksi ei olla kuitenkaan varmoja, kiertääkö se kahta muuta komponenttia. Proxima Centauri on punainen kääpiötähti, jonka näennäinen kirkkaus on vain +10,7 magnitudia ja absoluuttinen kirkkaus paljon sitäkin pienempi. Se on vielä hieman lähempänä Aurinkoa kuin Alfa Centauri A ja B. Se on mahdollista havaita keskikokoisella harrastajakaukoputkella, mutta vaikea löytää alueen lukuisten himmeiden tähtien seasta.
• Hadar (β Centauri) on tähdistön toiseksi kirkkain tähti (+0,61 magnitudia), ja koko taivaankin tähdistä se on vielä 11:nneksi kirkkain. Se on erittäin valovoimainen sinivalkoinen jättiläistähti ja sijaitsee 525 valovuoden päässä. Yhdessä Alfa Centaurin kanssa se toimii suunnannäyttäjänä Etelän ristiin.

• Omega Centauri (NGC 5139) on Linnunradan suurin ja taivaan kirkkain pallomainen tähtijoukko. Se on helppo havaita paljain silmin, ja niinpä Johannes Bayer antoi sille 1600-luvun alussa oman tähdille tarkoitetun designaation ω. Peilikaukoputkella, jonka objektiivin halkaisija on vähintään 15 senttimetriä, erottuu joukosta jo yksittäisiä tähtiä. Se on noin 17 000 valovuoden päässä ja sisältää useita miljoonia tähtiä.
• Centaurus A (NGC 5128) on epätavallinen galaksi 4,5 astetta Omega Centaurista pohjoiseen. Se on spiraaligalaksin ja elliptisen galaksin välimuoto, jonka halki kulkee tumma pölystä ja kaasusta koostuva vyöhyke, joka on havaittavissa pienehkölläkin kaukoputkella. Galaksi on aktiivinen ja se on Linnunrataa tuhat kertaa voimakkaampi radiosäteilyn lähde.
• NGC 3918 on melko laaja planetaarinen sumu.
• Linnunradan tähtipilvien alueella sijaitsee avonaisia tähtijoukkoja, kuten NGC 5617 ja NGC 5316.