Kilpi (tähdistö)

Tässä artikkelissa tutkimme Kilpi (tähdistö)-ongelmaa perusteellisemmin, analysoimme sen alkuperää, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Kilpi (tähdistö) on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena viime vuosina, ja on tärkeää tarkastella sitä eri näkökulmista ymmärtääksemme sen laajuutta ja vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Pyrimme tutkimuksen ja analyysin avulla valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan kattavamman kuvan sen vaikutuksista. Lisäksi tutkimme, miten Kilpi (tähdistö) on kehittynyt ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Tämän artikkelin on tarkoitus olla kattava opas Kilpi (tähdistö):n ymmärtämiseen sen kaikissa ulottuvuuksissa ja edistää tietoista keskustelua sen merkityksestä nykyään.

Kilpi
Latinankielinen
nimi		 Scutum
Lyhenne Sct
Genetiivi Scuti
Symbologia Kilpi
Rektaskensio 19h
Deklinaatio -10°
Ala taivaasta 109 neliöastetta
Tähtien määrä
(magnitudi < 3)		 0
Kirkkain tähti Alfa Scuti (3,85 mag.)
Meteoriparvet Kesäkuun Scutidit
Naapuri-
tähdistöt

Näkyy leveysasteiden +80° ja −90° välillä
Näkyy Suomessa parhaiten elokuussa

Kilpi (lat. Scutum, gen. Scuti) on pieni tähdistö ekvaattorin eteläpuolella, Linnunradan tähtipilvien kohdalla. Suomessa se näkyy parhaiten syksyisin.

Tähdistön alueella sijaitsevia Messierin kohteita ovat tiivis tähtijoukko M11, jota on epäilty välillä avoimeksi, välillä pallomaiseksi tähtijoukoksi, sekä M26.

R Scuti on puolisäännöllinen RV Tauri -tyyppinen muuttuva tähti, jonka kirkkaus vaihtelee välillä 5,7–8,4 magnitudia.

Tähtikuvion alkuperäinen koko nimi on Scutum Sobieskii eli Sobieskin kilpi. Johannes Hevelius nimesi sen vuonna 1690 puolalaisen kansallissankarin ja vaalikuninkaan Jan Sobieskin eli Juhana III:n (1629–1696) mukaan.

Kilven tähdistö (Scutum) » luettelo tähdistä, luokka
Tähdetα Sct, β Sct, ζ Sct, γ Sct, δ Sct, η Sct, ε Sct, R Sct, Struve 2325, PSR 1829-10
Eksoplaneetat
Tähdistöt