Tässä artikkelissa tutkimme Kulmaviivoitin (tähdistö):n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten uteliaisuuden ajan myötä. Kulmaviivoitin (tähdistö) on jättänyt yhteiskuntaan lähtemättömän jäljen sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen, sillä se on vaikuttanut kulttuurin, tieteen, politiikan ja moniin muihin näkökohtiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Kulmaviivoitin (tähdistö):n monet puolet, sen vaikutuksen eri aikakausina ja sen merkityksen nykymaailmassa. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle ajassa ja tiedossa löytääksesi salaisuudet ja ihmeet, joita Kulmaviivoitin (tähdistö) tarjoaa.
Kulmaviivoitin | |
---|---|
![]() |
|
Latinankielinen nimi |
Norma |
Lyhenne | Nor |
Genetiivi | Normae |
Rektaskensio | 16h |
Deklinaatio | -50° |
Ala taivaasta | 165 neliöastetta |
Tähtien määrä (magnitudi < 3) |
0 |
Kirkkain tähti | Gamma Normae (4 mag.) |
Meteoriparvet | Gamma Normidit |
Naapuri- tähdistöt |
|
Näkyy leveysasteiden +30° ja −90° välillä |
Kulmaviivoitin eli Kulmaviivain eli Viivoitin (Norma, Normae, Nor) on eteläisellä tähtitaivaalla sijaitseva Suomessa näkymätön pieni himmeä tähdistö. Se sijaitsee Skorpionin tähdistön lähellä. Tähdistöllä on myös muita mittaamiseen liittyviä nimiä kuten Taso, Suorakulma jne. Tähdistöä on ennen 1700-luvun puolivälissä tapahtunutta nimeämistä kutsuttu muun muassa Etelän kolmioksi (ei sama kuin nykyinen Etelän kolmio) ja Euklideen neliöksi. Tähdistön kirkkaat α ja β ovat siirtyneet Skorpionin tähdiksi N ja H.lähde? Tähdistön nimesi ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille oleskellessaan Hyväntoivonniemellä 1751–1752. μ Nor (Myy Normae) on luultavasti Alfa Cygni -tyypin muuttuja, jonka kirkkaus on 4,87–4,98 ja se on spektrityyppiä O9.7 Iab. Tähdistön kirkkaimman tähden γ2 Normaen (Gamma 2 Normaen), magnitudi on vain 4,0.
Tähtiä Bayerin nimillä:
Tähtiä Flamsteedin nimillä: