Tässä artikkelissa käsittelemme Klemetti-Kuulan patsas:n aihetta kattavasta ja analyyttisestä näkökulmasta, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä asiasta. Läpi tekstin tutkimme erilaisia Klemetti-Kuulan patsas:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja historiasta sen merkitykseen nykyään. Samoin tarkastelemme asiasta erilaisia mielipiteitä ja teorioita tarjotaksemme lukijalle laajan ja rikastuttavan näkökulman Klemetti-Kuulan patsas:stä. Lisäksi esittelemme konkreettisia esimerkkejä ja tapaustutkimuksia, jotka auttavat havainnollistamaan ja havainnollistamaan Klemetti-Kuulan patsas:n vaikutuksia eri alueilla. Ei ole epäilystäkään siitä, että Klemetti-Kuulan patsas on erittäin kiinnostava ja monimutkainen aihe, minkä vuoksi on tärkeää käsitellä sitä sen ansaitsemalla syvyydellä ja tarkkuudella.
Klemetti-Kuulan patsas | |
---|---|
![]() |
|
Nimi | Klemetti-Kuulan patsas |
Tekijä | Kalervo Kallio |
Valmistumisvuosi | 1963 |
Teostyyppi | veistos |
Sijainti | Vapaudenpuisto |
Koordinaatit | 62°47′10″N 22°50′05″E / 62.786108°N 22.834728°E |
|
Klemetti-Kuulan patsas[1] eli Etelä-Pohjanmaan musiikin monumentti[2] on Seinäjoelle vuonna 1963 pystytetty Kalervo Kallion tekemä veistos, joka kunnioittaa lähiseudulla syntyneitä säveltäjiä Heikki Klemettiä (1876–1953) ja Toivo Kuulaa (1883–1918). Teoksessa naishahmo soittaa viisikielistä harppua, josta on näkyvissä vain kielet. Jalustan vastakkaisilla puolilla on reliefit säveltäjien kasvojen profiileista. Veistos sijaitsee Marttilan kaupunginosan kaakkoiskulman Vapaudenpuistossa Vapaudentien ja Kirkkokadun risteyksessä.
Veistoksen ohuet harpunkielet ovat 2010-luvulla saaneet jatkuvasti osakseen ilkivaltaa, ja patsaan siirtämistä pois puistosta on harkittu.[3]