Nykymaailmassa Hyllykallio:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Hyllykallio on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä tieteellinen, kulttuurinen, poliittinen tai arkipäivä, Hyllykallio on vaikuttanut merkittävästi ihmisten tapaan suhtautua, hahmottaa maailmaa ja tehdä päätöksiä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Hyllykallio:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Hyllykallio | |
---|---|
![]() Vuonna 1976 rakennettu Hyllykallion koulu. |
|
![]() Kaupungin kartta, jossa Hyllykallio korostettuna. |
|
Kaupunki | Seinäjoki |
Suuralue | Hyllykallio |
Väkiluku | 4 082[1] (31.12.2022) |
Lähialueet |
Hyllykallio on Seinäjoen kaupunginosa[2], joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta itään päin.[3] Sen väkiluku oli 4 082 joulukuussa 2022.[1] Kaupunginosa on osa samannimistä suuraluetta.[4]
Hyllykalliolla on kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Se on myös suuri liiketoiminnallinen keskus, joka alkoi kehittyä 1960-luvulta alkaen silloisen Nurmon ja Seinäjoen rajan lähelle noin kolmen kilometrin päähän Seinäjoen keskustasta. Hyllykallion alueella sijaitsevat Nurmon vesitorni sekä Prisma. Hyllykallion vieressä sijaitsevalla Pohjan asuinalueella on Päivölän kauppakeskittymä, jossa sijaitsevat K-Citymarket, Biltema, Minimani, Puuilo, Lidl, Hankkija, Meltex, McDonald's ja Tokmanni.
Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Hyllykallio kuului Nurmon kuntaan. Hyllykallio on kuitenkin rakennettu niin kiinni Seinäjokeen, että osa piti sitä jo aiemmin enemmän Seinäjoen kuin Nurmon asuinalueena.[5]