Kohokit
Nykymaailmassa Kohokit:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnalle yleensä. Perustamisestaan lähtien Kohokit on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -profiilien huomion herättäen keskustelua ja pohdintaa sen eri puolista. Kohokit on onnistunut ylittämään rajat ja sukupolvet, Kohokit on onnistunut ylittämään rajat ja sukupolvet, ja siitä on tullut keskeinen aihe, joka edelleen herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kohokit:een liittyviä eri näkökohtia ja syvennämme sen merkitystä, merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa.
| Kohokit | |
|---|---|
 Nurmikohokki (Silene vulgaris) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kohokkikasvit Caryophyllaceae |
| Suku: |
Kohokit Silene L. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
_Garcke_(7454020742).jpg)
Kohokit eli rakkokohokit (Silene) on kohokkikasvien heimoon kuuluva kasvisuku, johon kuuluu yksi- ja monivuotisia ruohovartisia kasveja. Sukuun kuuluu noin 500 lajia. Niiden lehdet kasvavat vastakkain ja kukka on valkoinen, vaalean- tai purppuranpunainen.[2]
Monilla lajeilla, kuten esimerkiksi nurmikohokilla (Silene vulgaris), kukan verhiö on pullistunut pallomaiseksi. Suomessa yleisen nurmikohokin pullea, ongen kohoa muistuttava verhiö lieneekin antanut suomenkielisen nimen koko kohokkien suvulle.[3] Osa suvun lajeista on kuitenkin suomenkieliseltä nimeltään ailakkeja, kuten esimerkiksi puna-ailakki (Silene dioica).
Kohokkilajeja
Aiemmin rakkokohokkeihin luetut tarhakohokki ja kalliokohokki siirretään vahakohokkien (Atocion) sukuun.[4] Puolestaan kauan eri sukuun luokitellut käenkukat (Lychnis) yhdistetään kohokkeihin.[5] Sinikohokkien (Eudianthe) yhdistäminen on epävarmaa.
Suomessa esiintyvät lajit
Suomessa esiintyy eri aikoina satunnaistulokkaina havaitut lajit mukaan lukien 26 eri kohokkilajia.[4][6][7]
- tunturikohokki (Silene acaulis)
- tervakohokki (Silene antirrhina)
- tarhakohokki (Silene armeria → Atocion armeria)
- marjakohokki (Silene baccifera, syn. Cucubalus baccifer)
- liettuankohokki (Silene borysthenica)
- palavarakkaus (Silene chalcedonica, syn. Lychnis chalcedonica)
- kirjokohokki eli sulokohokki (Silene colorata)
- kartiokohokki (Silene conoidea)
- harmaakäenkukka (Silene coronaria, syn. Lychnis coronaria)
- kreetankohokki (Silene cretica)
- itämaittenkohokki (Silene csereii)
- hankakohokki (Silene dichotoma)
- peltohankakohokki (Silene dichotoma subsp. dichotoma)
- kaakonhankakohokki (Silene dichotoma subsp. racemosa)
- puna-ailakki (Silene dioica)
- niittykäenkukka eli käenkukka (Silene flos-cuculi, syn. Lychnis flos-cuculi)
- ranskankohokki (Silene gallica)
- rusoailakki (Silene × hampeana, puna-ailakin ja ilta-ailakin risteymä)
- kehtoailakki (Silene involucrata)
- pohjankehtoailakki eli pohjanailakki (Silene involucrata subsp. tenella, aiemmin S. furcata subsp. angustiflora)
- ilta-ailakki (Silene latifolia)
- valkoailakki (Silene latifolia subsp. alba)
- pieniteräkohokki (Silene micropetala)
- kärpäskohokki eli hyönteispyytäjäkohokki (Silene muscipula)
- yöailakki (Silene noctiflora)
- välimerenkohokki (Silene nocturna)
- nuokkukohokki (Silene nutans)
- arokohokki (Silene otites)
- rentokohokki (Silene pendula)
- kalliokohokki (Silene rupestris → Atocion rupestre)
- syyskohokki (Silene schafta)
- tataarikohokki (Silene tatarica)
- merikohokki (Silene uniflora)
- tahma-ailakki (Silene viscosa)
- nurmikohokki (Silene vulgaris)
- kaitanurmikohokki (Silene vulgaris subsp. vulgaris)
- suomenlahdennurmikohokki (var. littoralis)
- ahonurmikohokki (var. vulgaris)
- kaitanurmikohokki (Silene vulgaris subsp. vulgaris)
- pahta-ailakki (Silene wahlbergella)
Muissa Pohjoismaissa esiintyviä lajeja
Suomen kohokkilajien lisäksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kasvaa myös muita lajeja:[8]
- hietakohokki (Silene conica)
- kehtoailakki (Silene involucrata)
- napa-ailakki (Silene involucrata subsp. involucrata)
- hapsukohokki (Silene multifida)
- tundra-ailakki (Silene uralensis)
Muita kohokkilajeja
- Silene aegyptiaca – libanoninkohokki
- Silene apetala – koitokohokki
- Silene asterias – balkaninkohokki
- Silene baschkirorum – baskiriankohokki
- Silene behen – egeankohokki
- Silene bellidifolia – sisiliankohokki
- Silene berthelotiana – teneriffankohokki
- Silene bourgeaui – gomerankohokki
- Silene brahuica – afganistaninkohokki
- Silene canariensis – tenteniguadankohokki
- Silene coeli-rosa (syn. Eudianthe coeli-rosa) – sinikohokki eli neilikkakohokki
- Silene cognata (syn. Lychnis cognata) – tulinenrakkaus
- Silene compacta → Atocion compactum – pallokohokki
- Silene cretacea – kipsikohokki
- Silene diversifolia – kataloniankohokki
- Silene flos-jovis (syn. Lychnis flos-jovis) – jupiterinkukka
- Silene hellmannii – kriminkohokki
- Silene inaperta – portugalinkohokki
- Silene italica – italiankohokki
- Silene jenisseensis – jeniseinkohokki
- Silene lagunensis – anagankohokki
- Silene longicaulis – andalusiankohokki
- Silene nocteolens – teidenkohokki
- Silene obtusifolia – marokonkohokki
- Silene pogonocalyx – palmankohokki
- Silene regia – kuningaskohokki[9]
- Silene sabinosae – hierronkohokki
- Silene secundiflora – granadankohokki
- Silene tamaranae – tamadabankohokki
- Silene tridentata – rakkokohokki
- Silene wolgensis – hiutalekohokki
- Silene zawadskii – romaniankohokki [10][6]
- Silene salamandra
- Silene stenophylla
- Silene succulenta
Lähteet
- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
Viitteet
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio, s. 920.
- ↑ Den virtuella floran: Silene – Glimmar (ruotsiksi) Viitattu 31.8.2012.
- ↑ Luontoportti: Nurmikohokki Viitattu 1.9.2012.
- ↑ a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 85.)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Silene L. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 18.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Suomen Lajitietokeskus: Kohokit (rakkokohokit) – Silene Viitattu 18.12.2023.
- ↑ Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (Toim.): Retkeilykasvio, s. 119–122. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8166-0
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio, s. 147–152, 157.
- ↑ Puutarhaperennat Exotic Garden. Arkistoitu 26.7.2021. Viitattu 26.11.2020.
- ↑ Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Silene
Aiheesta muualla
- Funet: Kohokit (Silene)
- ITIS: Silene (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Silene (englanniksi)
- Flora of China: Silene (englanniksi)