Nykymaailmassa Kolmipohjanlampi on aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen eri aloilla. Olipa kyseessä ammatillinen, henkilökohtainen tai akateeminen alue, Kolmipohjanlampi:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Kolmipohjanlampi on ottanut tärkeän roolin modernissa yhteiskunnassa muuttaen tapaamme olla yhteydessä, työskennellä ja kouluttaa itseämme. Tässä artikkelissa tutkimme Kolmipohjanlampi:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Kolmipohjanlampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Etelä-Savo |
Kunnat | Mikkeli |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Kyyveden alue (14.93) |
Laskuoja | oja Ylä-Aittaroiseen [1] |
Järvinumero | 14.932.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 107,4 m [1] |
Pituus | 660 m [1] |
Leveys | 370 m [1] |
Rantaviiva | 1,974 km [2] |
Pinta-ala | 8,216 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Kolmipohjanlampi on Etelä-Savossa Mikkelissä Juuvinkylän lähellä sijaitseva lampi.[1][2]
Lampi on 660 metriä pitkä, 370 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 8,2 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 2,0 kilometriä.[1][2][3][4]
Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Kyyveden alueella (14.93), jonka Kyyveden lähi-alueeseen (14.932) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 107,4 metriä mpy.[1][2][5]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |