Tuhkaalampi on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Sen merkitys vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin, mukaan lukien tekniikka ja tiede. Ajan edetessä Tuhkaalampi:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja analyysipiste, jossa on erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka kutsuvat pohtimaan sen merkitystä ja mahdollisia seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Tuhkaalampi:n tärkeimpiä ulottuvuuksia sekä sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Tuhkaalampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Etelä-Savo |
Kunnat | Mikkeli |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Kyyveden alue (14.93) |
Laskuoja | oja Kyyveteen [1] |
Järvinumero | 14.932.1.065 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 100,6 m [1] |
Pituus | 1,3 km [1] |
Leveys | 580 m [1] |
Rantaviiva | 0,969 km [2] |
Pinta-ala | 3,06 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Tuhkaalampi on Etelä-Savossa Mikkelissä Nykälän lähellä sijaitseva lampi.[1][2]
Lampi on 1,3 kilometriä pitkä, 580 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,1 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä.[1][2][3][4]
Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Kyyveden alueella (14.93), jonka Kyyveden lähi-alueeseen (14.932) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 100,6 metriä mpy.[1][2][5]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |