Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä Majavalampi (Mikkeli):een, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Majavalampi (Mikkeli) on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja eri aloilla. Kun Majavalampi (Mikkeli) kehittyy edelleen, on erittäin tärkeää ymmärtää sen vaikutus yhteiskuntaamme ja kuinka voimme sopeutua sen tuomiin muutoksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Majavalampi (Mikkeli):n tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykymaailmassa ja analysoimme aiheeseen liittyviä erilaisia näkökulmia.
Majavalampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Etelä-Savo |
Kunnat | Mikkeli |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Puulaveden alue (14.92) |
Laskuoja | Parsenoja Kuojokeen [1] |
Järvinumero | 14.929.1.014 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 122,9 m [1] |
Pituus | 550 m [1] |
Leveys | 140 m [1] |
Rantaviiva | 1,182 km [2] |
Pinta-ala | 4,791 ha [2] |
Saaria | 1 [1] |
|
Majavalampi on Etelä-Savossa Mikkelissä Pöyryn lähellä sijaitseva lampi.[1][2]
Lampi on 550 metriä pitkä, 140 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 4,8 hehtaaria. Lammella on kartan mukaan yksi saari. Sen rantaviivan pituus on 1,2 kilometriä.[1][2][3][4]
Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Puulaveden alueella (14.92), jonka Korpijoen valuma-alueeseen (14.929) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 122,9 metriä mpy.[1][2][5]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |