Kortteet
Tässä artikkelissa tutkimme Kortteet:n kiehtovaa historiaa, tutkimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutuksia nykyään. Kortteet:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla aina sen alkuperästä vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen. Näillä sivuilla tutustumme Kortteet:n vaikutuksiin eri alueilla sekä sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen ja rikastuttavan analyysin avulla uppoudumme jännittävälle matkalle ymmärtääksemme Kortteet:n tärkeyden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa.
| Kortteet | |
|---|---|
 Jättikorte (Equisetum telmateia) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Luokka: | Equisetopsida tai Polypodiopsida[1] |
| Lahko: | Equisetales |
| Heimo: | Kortekasvit Equisetaceae |
| Suku: |
Kortteet Equisetum L. |
| Katso myös | |
Kortteet (Equisetum) on sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin kortekasvien (Equisetaceae) heimoa, Equisetales-lahkoa ja Equisetopsida-luokkaa[2] (synonyymi Sphenopsida). Aiemman luokittelun mukaan kortteet muodostivat oman alakaarensa Equisetophytina (synonyymi Sphenophytina). Kortteisiin kuuluu 15 lajia, mutta kasviryhmä on ollut huomattavasti monimuotoisempi esihistoriallisena aikana, jolloin myös muita luokkia ja lahkoja on fossiililöytöjen perusteella ollut olemassa. Monet nykyisin elävät kortelajit ovat keskenään risteytymiskykyisiä.
Kuvaus
Eräät trooppiset kortteet ovat ikivihreitä. Niiden koko vaihtelee tavallisesti 20 senttimetristä 1,5 metriin, tosin Equisetum myriochaetum voi kasvaa jopa kahdeksan metrin korkuiseksi.[3] Monilla lajeilla kasvaa erityinen lehtivihreätön kevätverso, jonka yksittäisen varren päässä sijaitsee kukintoa muistuttava itiöpesäkkeiden rykelmä. Yhteyttävä ja steriili kesäverso puolestaan koostuu varresta, jonka jokaisesta jaokkeesta kasvaa säteittäisesti ohuita oksia, joiden juuressa puolestaan on yksi pieni ja alkeellinen lehti kutakin oksaa kohden.
Kivihiilikaudella kortteet olivat hallitsevia kasveja yhdessä liekojen ja saniaisten kanssa. Eräät lajit olivat jopa 30 metriä korkeita puita. Eräs merkittävä suku oli omaan heimoonsa kuulunut Calamites.
Levinneisyys
Kortteet ovat levinneet lähes maailmanlaajuisesti; ne puuttuvat vain Etelämantereelta sekä Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Suomessa kasvaa kahdeksan eri kortelajia eli lähes puolet maailman kaikista lajeista ja lisäksi neljä eri risteymää.[4] Jopa eristyneellä Islannin saarella tavataan seitsemän eri kortelajia.[5]
Elinympäristö
Monet lajit viihtyvät hiekkaisella maaperällä, kuten laajalle levinnyt peltokorte (Equisetum arvense), joka on erittäin vaikeasti hävitettävä peltojen rikkaruoho. Jotkin lajit taas viihtyvät vedessä tai märillä savikoilla.[6]
Lajit
Alasuku Equisetum
- Equisetum arvense – peltokorte
- Equisetum bogotense – andienkorte
- Equisetum diffusum
- Equisetum fluviatile – järvikorte
- Equisetum palustre – suokorte
- Equisetum pratense – lehtokorte
- Equisetum sylvaticum – metsäkorte
- Equisetum telmateia – jättikorte
Alasuku Hippochaete
- Equisetum giganteum – isokorte
- Equisetum hyemale – kangaskorte
- Equisetum laevigatum – amerikankorte
- Equisetum myriochaetum
- Equisetum ramosissimum – risukorte
- Equisetum scirpoides – hentokorte
- Equisetum variegatum – kirjokorte
Risteymiä
- rantakorte (Equisetum × litorale eli E. arvense × fluviatile, peltokortteen ja järvikortteen risteymä)[4]
- aimokorte (Equisetum × schaffneri, isokortteen ja Equisetum myriochaetumin risteymä)[1]
- kuusamonkorte (Equisetum × trachyodon eli E. hyemale × variegatum, kangaskortteen ja kirjokortteen risteymä)[4]
- gotlanninkorte (Equisetum hyemale × ramosissimum, kangaskortteen ja risukortteen risteymä)[5]
Muuta
Kortteista erityisesti järvikorte on ollut ennen merkittävä kotieläinten rehukasvi, jota käytetään rehuksi jossain määrin edelleen.
Lähteet
- ↑ a b Suomen Lajitietokeskus: Kortteet (Equisetum) Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Stevens, P. F. (2001–): Angiosperm Phylogeny Website (Ferns s. lato, taksonomian lähde) mobot.org. Viitattu 17.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Taxonomy of the Giant Horsetails (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ a b c Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 25–26.)
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 39–41. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Farmit (Arkistoitu – Internet Archive)