Koskelot
Käsiteltävässä artikkelissa Koskelot:n lähestymistapaa käsitellään innovatiivisesta ja ajankohtaisesta näkökulmasta, jotta lukijalle saataisiin täydellinen ja päivitetty näkemys aiheesta. Koskelot:n kattamia eri näkökohtia analysoidaan tutkimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä sekä sen merkitystä nykyään. Lisäksi esitellään erilaisia näkemyksiä ja asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava katsaus Koskelot:een. Samoin tarkastellaan mahdollisia tulevaisuuden suuntauksia suhteessa Koskelot:een, jotta saadaan tulevaisuuden visio, jonka avulla lukija ymmärtää tämän aiheen tärkeyden ja vaikutuksen nykyiseen yhteiskuntaan.
| Koskelot | |
|---|---|
 Isokoskelokoiras (Mergus merganser) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Suku: |
Koskelot Mergus Linnaeus, 1758 |
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Koskelot (Mergus) on sorsalintusuku, jossa on neljä nykyisin elävää lajia. Koskelot ovat kokosukeltajia ja syövät kaloja. Niillä on sarveishammasreunainen, väkäpäinen nokka, jolla ne tarttuvat saaliiseensa. Isokoskelo ja tukkakoskelo elävät laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla, ja nämä lajit esiintyvät myös Suomessa.
Lajit
- isokoskelo (Mergus merganser)
- brasiliankoskelo (Mergus octosetaceus)
- tukkakoskelo eli pikkukoskelo (Mergus serrator)
- amurinkoskelo (Mergus squamatus)
- etelänkoskelo (Mergus australis) – kuollut sukupuuttoon noin vuonna 1902.
Lisäksi sukuun on luettu:
- uivelo (Mergellus albellus syn. Mergus albellus) – luetaan nykyisin ainoana lajina omaan sukuunsa Mergellus.
- harjakoskelo (Lophodytes cucullatus, ennen Mergus cucullatus) – luetaan nykyisin ainoana lajina omaan sukuunsa Lophodytes.
Lähteet
- itis.gov Luettu 10.7.2012. (englanniksi)