Seuraavassa artikkelissa Kääpiöesikko:n aihetta käsitellään yksityiskohtaisesti, mikä on erittäin tärkeä tänään. Analysoidaan erilaisia Kääpiöesikko:een liittyviä näkökohtia, kuten sen alkuperää, kehitystä, vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan sekä mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Myös viimeaikaiset tutkimukset ja tutkimukset, jotka antavat paremman käsityksen Kääpiöesikko:sta, tarkastellaan. Samoin esitetään aiheeseen liittyvien asiantuntijoiden erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä, jotta aiheesta saataisiin täydellinen ja objektiivinen analyysi. Älä missaa tätä mielenkiintoista artikkelia Kääpiöesikko:stä!
Kääpiöesikko | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Esikkokasvit Primulaceae |
Suku: | Esikot Primula |
Laji: | vulgaris |
Kaksiosainen nimi | |
Primula vulgaris |
|
Katso myös | |
Kääpiöesikko (Primula vulgaris) on monivuotinen ruohovartinen kukkiva kasvi, jota kasvatetaan koristekasvina.
Kääpiöesikon kielenmuotoiset lehdet muodostavat ruusukkeen, jonka keskeltä nousee keväällä monia kellomaisia, halkaisijaltaan noin 2,5–3,5 cm:n kokoisia kukkia. Kukat ovat yleensä vaaleankeltaisia.[1]
Kääpiöesikkoa tavataan luonnonvaraisena Länsi-Euroopassa Färsaarilta Espanjan pohjoisosiin ja Italiaan asti. Sitä kasvaa paikoin Afrikan pohjoisrannikolla. Lähi-idässä kasvaa alalaji sibthorpii.[2]
Suomessa kääpiöesikoita myydään keskellä talvea sisäkasveiksi ruukuissa. Väreinä on tarjolla punainen, keltainen, valkoinen, sininen ja oranssi. Lisäksi kasvista on jalostettu myös kirjavia muotoja. Sisällä kasvi kukkii yhdestä kahteen viikkoa, villeässä pitempään kuin huoneenlämmössä. Talvella kukkineen kasvin voi keväällä istuttaa puutarhaan. Kasvi tarvitsee paljon valoa, mutta ei suoraa auringonpaahdetta.[3]