Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan

Nykyään Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan on aihe, jota käsitellään ja tutkitaan laajasti eri alueilla. Sen merkitys on kasvanut viime vuosina, ja siitä on keskusteltu akateemisissa, poliittisissa ja sosiaalisissa piireissä. Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan:n aihetta perusteellisesti, käsittelemme sen eri puolia ja tarjoamme yksityiskohtaisen analyysin sen vaikutuksista tämän päivän yhteiskuntaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan:n keskeisiä puolia ja analysoimaan sen merkitystä nykymaailmassa.

Turku on Suomen vanhin kaupunki.

Tämä on luettelo Suomen tasavallan alueella sijaitsevista tai sijainneista kaupungeista perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä.

Ennen vuotta 1959 perustetut kaupungit

Suomen kaupungit, joista viimeisenä kaupungiksi tuli Lahti vuonna 1905, saivat perinteiset kaupunkioikeudet ja toisaalta velvollisuudet. Nämä oikeudet ja velvollisuudet myönsi kuningas, kuningatar tai keisari. Muutamat uusimmat niistä olivat ennen kaupungiksi tuloaan olleet jonkin aikaa kauppaloita.

Nro Nimi Perustamisvuosi Muuta Viite
1. Turku 1229 Syntyi 1200-luvun lopulla. Nykytulkinnan mukaan kaupunki perustettiin sen sijaan että se olisi syntynyt vähitellen, mutta perustamisvuotta ei tiedetä. Turun oman näkemyksen mukaan kaupunki on perustettu 1229.
2. Ulvila 1365 (2000) Lakkasi olemasta kaupunki 1558, kun kaupunki siirrettiin Poriin. Ulvilan kunnasta tuli uudestaan kaupunki vuonna 2000. [1]
3. Porvoo 1347
tai noin 1380		 Lakkautettiin kahdesti 1500-luvulla, perustettiin viimeisen kerran vuonna 1602. [2][3]
4. Viipuri Keskiaika Viipurille vahvistettiin kaupunginoikeudet vuonna 1403, mutta tätä ei voida varmasti pitää perustamisvuotena, koska ei tiedetä, oliko kyseessä jo olemassaolleiden oikeuksien vahvistaminen vai kokonaan uusien myöntäminen. Ruotsi joutui luovuttamaan Viipurin Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava Viipuri Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta kaupunki oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944. –
5. Rauma 1442 – [4]
6. Naantali 1443 – [5]
7. Tammisaari 1546 Yhdistyi vuonna 2009 Karjaan kaupungin ja Pohjan kunnan kanssa Raaseporin kaupungiksi [6]
8. Helsinki 1550 – [7]
9. Pori 1558 – [8]
10. Oulu 1605 – [9]
11. Vaasa 1606 Alun perin Mustasaari, vuodesta 1611 Vaasa. Siirrettiin 1852 nykyiselle paikalleen ja uudeksi nimeksi tuli Nikolainkaupunki, vuodesta 1917 jälleen Vaasa. [9]
12. Uusikaupunki 1617 – [10]
13. Käkisalmi 1618 Novgorodin valtio perusti 1294 Vuoksen suuhun linnan, jonka viereen syntyi kaupunkimainen yhdyskunta. Ruotsi sai Käkisalmen Stolbovan rauhassa 1617 ja myönsi sille kaupunginoikeudet seuraavana vuonna. Kaupunki tuhoutui suuressa Pohjan sodassa ja Ruotsi joutui luovuttamaan Käkisalmen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721. Kaupunki perustettiin uudestaan 1784 ja liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava Käkisalmi Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta kaupunki oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944. –
14. Taipale 1618 Lakkautettiin vuonna 1646.
(Ruotsi joutui luovuttamaan entisen Taipaleen kaupungin alueen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja alue liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava entisen kaupungin alue Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta alue oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.)		 [11]
15. Kokkola 1620 – [9]
16. Uusikaarlepyy 1620 – [9]
17. Tornio 1621 – [9]
18. Salmi 1632 Lakkautettiin 1650.
(Ruotsi joutui luovuttamaan entisen Salmin kaupungin alueen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja alue liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava entisen kaupungin alue Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta alue oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.)		 –
19. Sortavala 1632 tai 1643 Ruotsi joutui luovuttamaan Sortavalan Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721, jolloin menetti kaupunkioikeudet. Kaupunki perustettiin uudelleen 1783 ja liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava Sortavala Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta kaupunki oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944. –
20. Hämeenlinna 1639 –
21. Savonlinna 1639 Tuhoutui sodassa 1650-luvulla ja vuonna 1683 kaupunginoikeudet peruutettiin, uudestaan kaupungiksi 1784. Ruotsi joutui luovuttamaan Savonlinnan Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. [9]
22. Lappeenranta 1649 Ruotsi joutui luovuttamaan Lappeenrannan Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. [9]
23. Raahe 1649 Nimeltään alun perin Salo. [9]
24. Kristiinankaupunki 1649 Alun perin Koppöstad, vuodesta 1651 Kristiinankaupunki. –
25. Kajaani 1651 – [9]
26. Brahea 1652 Lakkautettiin vuonna 1681. Lieksa, jonka alueella Brahea sijaitsi, tuli kauppalaksi 1936 ja kaupungiksi 1973. –
27. Kuopio 1652 Taantui tavalliseksi kirkonkyläksi 1670-luvulla, uudestaan kaupungiksi v. 1775. –
28. Pietarsaari 1652 – [9]
29. Hamina 1653 Alun perin Vehkalahden Uusikaupunki, joka tuhoutui suuressa Pohjan sodassa. Sodan jälkeen uudelleenrakennettu kaupunki ristittiin Haminaksi 1723. Ruotsi joutui luovuttamaan Haminan Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. [12]
30. Kurkijoki 1668 Lakkautettiin noin vuonna 1700.
(Ruotsi joutui luovuttamaan entisen Kurkijoen kaupungin alueen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja alue liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava entisen kaupungin alue Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta alue oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.)		 –
31. Loviisa 1745 Alun perin Degerby, vuodesta 1752 Loviisa. [9]
32. Tampere 1779 – [9]
33. Kaskinen 1785 – [9]
34. Jyväskylä 1837 – [9]
35. Mikkeli 1838 – [9]
36. Heinola 1839 – [9]
37. Joensuu 1848 – [9]
38. Maarianhamina 1861 – [9]
39. Kemi 1869 – [9]
40. Hanko 1874 – [9]
41. Kotka 1879 Epäitsenäinen Kotkan etukaupunki vuodesta 1868, täydet kaupunginoikeudet 1879. [13]
42. Iisalmi 1891 Epäitsenäinen kauppala vuodesta 1860. [9]
43. Lahti 1905 Epäitsenäinen kauppala vuodesta 1878. [9][14]
 Huomautus: Punaisella taustalla on korostettu kaupungit, joita ei ollut olemassa vuonna 1959, jolloin Suomessa oli 35 kaupunkia.

Ne Suomen kunnat, jotka saivat vuoden 1959 lain mukaisen ns. uuden kaupungin aseman

Kaupungeille kertyneet raskaat velvoitteet johtivat 1900-luvulla siihen, että Suomeen ei syntynyt yhtään kaupunkia yli viiteenkymmeneen vuoteen. Vuonna 1905 kauppalasta kaupungiksi muuttunut Lahti oli Suomen nuorin kaupunki, kunnes vuonna 1959 säädetyn lain mukaan vuodesta 1960 lähtien muutettiin kauppaloita kaupungeiksi siten, etteivät niitä kuitenkaan alkaneet koskea kaikki kaupunkeja koskeneet perinteiset säädökset kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon sekä kaupunginvoudin ja kaupunginviskaalin virkoihin. Nämä kaupungit, toisin kuin vanhemmat kaupungit, kuuluivat tuomiokuntaan. Maistraatin sijasta niissä oli järjestysoikeus. Näistä uudenlaisessa kaupungin asemassa olleista kaupungeista käytettiin epävirallista nimitystä uudet kaupungit ja vastaavasti perinteisessä kaupungin asemassa olleista vanhat kaupungit.

  1. Hyvinkää v. 1960 [9], kauppala vuodesta 1926.
  2. Kouvola v. 1960 [9], kauppala vuodesta 1923.
  3. Riihimäki v. 1960 [9], kauppala vuodesta 1922.
  4. Rovaniemi v. 1960 [15], kauppala vuodesta 1929.
  5. Salo v. 1960 [16], rajoitetut kauppalan oikeudet 1860, täydet oikeudet 1887, tuhoutuu tulipalossa 1888, uudet kauppalanoikeudet 1890.
  6. Seinäjoki v. 1960 [9], kauppala vuodesta 1931.
  7. Pieksämäki v. 1962 [9], Pieksämän kauppala 1930, vuodesta 1948 Pieksämäki.
  8. Varkaus v. 1962 [9], kauppala vuodesta 1929.
  9. Valkeakoski v. 1963, kauppala vuodesta 1923.
  10. Forssa v. 1964, kauppala vuodesta 1923.
  11. Vammala v. 1965, epäitsenäinen kauppala 1912, kauppala 1915, yhdistyi 2009 Mouhijärven ja Äetsän kanssa Sastamalan kaupungiksi.
  12. Järvenpää v. 1967, kauppala vuodesta 1951.
  13. Lohja v. 1969, kauppala vuodesta 1926.
  14. Loimaa v. 1969, kauppala vuodesta 1922.
  15. Kerava v. 1970, kauppala vuodesta 1924.
  16. Imatra v. 1971, kauppala vuodesta 1948.
  17. Ylivieska v. 1971, kauppala vuodesta 1965.
  18. Espoo v. 1972, kauppala vuodesta 1963.
  19. Kankaanpää v. 1972, kauppala vuodesta 1967.
  20. Kauniainen v. 1972, kauppala vuodesta 1920.
  21. Kemijärvi v. 1973, kauppala vuodesta 1957.
  22. Kuusankoski v. 1973, kauppala vuodesta 1957, yhdistyi 2009 Kouvolaan.
  23. Lieksa v. 1973, kauppala vuodesta 1936
  24. Mänttä v. 1973, kauppala vuodesta 1948, yhdistyi 2009 Vilppulan kunnan kanssa Mänttä-Vilppulan kaupungiksi
  25. Äänekoski v. 1973, kauppala vuodesta 1932.
  26. Nurmes v. 1974, epäitsenäinen kauppala 1876, kauppala 1901.
  27. Raisio v. 1974, kauppala vuodesta 1966.
  28. Vantaa v. 1974[17], kauppala vuodesta 1972.

Vuonna 1977 kaupungeiksi muuttuneet kauppalat

Vuoden 1977 alussa tuli voimaan uusi kunnallislaki, johon ei enää sisältynyt kauppalan käsitettä. Kaikki silloiset kauppalat muuttuivat kaupungeiksi lukuun ottamatta Karhulaa, joka liitettiin Kotkaan. Kaupunki-nimityksellä ei näiden kaupunkien osalta kuitenkaan enää ollut juridista merkitystä.

  1. Alavus v. 1977, kauppala vuodesta 1974.
  2. Anjalankoski v. 1977, kauppala vuodesta 1975; yhdistettiin Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan kanssa uudeksi Kouvolan kaupungiksi vuonna 2009.
  3. Haapajärvi v. 1977, kauppala vuodesta 1967.
  4. Harjavalta v. 1977, kauppala vuodesta 1968.
  5. Huittinen v. 1977, kauppala vuodesta 1972.
  6. Ikaalinen v. 1977, epäitsenäinen kauppala 1858, itsenäiseksi kauppalaksi 1972.
  7. Jämsä v. 1977, kauppala vuodesta 1969.
  8. Karjaa v. 1977, kauppala vuodesta 1930, yhdistyi Tammisaaren kaupungin ja Pohjan kunnan kanssa Raaseporin kaupungiksi 2009.
  9. Karkkila v. 1977, kauppala vuodesta 1932.
  10. Kokemäki v. 1977, kauppala vuodesta 1972.
  11. Kurikka v. 1977, kauppala vuodesta 1966.
  12. Lapua v. 1977, kauppala vuodesta 1964.
  13. Nokia v. 1977, Pohjois-Pirkkalan kauppala 1937, vuodesta 1938 Nokia.
  14. Oulainen v. 1977, kauppala vuodesta 1967.
  15. Outokumpu v. 1977, kauppala vuodesta 1968.
  16. Parainen v. 1977, kauppala vuodesta 1948, yhdistyi Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kanssa vuonna 2009 Länsi-Turunmaan kaupungiksi, joka vuoden 2012 alussa otti nimekseen uudelleen Parainen.
  17. Parkano v. 1977, kauppala vuodesta 1972.
  18. Suolahti v. 1977, kauppala vuodesta 1932, liittyi Äänekosken kaupunkiin 2007.
  19. Suonenjoki v. 1977, kauppala vuodesta 1967.
  20. Toijala v. 1977, kauppala vuodesta 1946, yhdistyi Viialan kanssa Akaan kaupungiksi 2007.
  21. Virrat v. 1977, kauppala vuodesta 1974.

Myöhemmin kaupungeiksi nimitetyt kunnat

Vuodesta 1995 kunta on voinut omalla päätöksellään julistautua virallisesti kaupungiksi (sitä ennen tarvittiin valtioneuvoston hyväksyntä), mutta nykyisen, vuoden 1977 alussa voimaan tulleen kunnallislain aikana tapahtuneilla kaupungeiksi muuttumisilla ei ole alun alkaenkaan ollut mitään juridista merkitystä. Kaupunkinimityksen käyttöönotot ovat olleet aina kunkin vuoden alussa, viittä poikkeusta (Juankoski, Kauhajoki, Lieto, Nilsiä ja Ypäjä) lukuun ottamatta.

  1. Alajärvi v. 1986
  2. Jämsänkoski v. 1986, yhdistyi 2009 Jämsän kaupunkiin
  3. Kannus v. 1986
  4. Kauhava v. 1986
  5. Keuruu v. 1986
  6. Kuhmo v. 1986 [18]
  7. Laitila v. 1986
  8. Orivesi v. 1986
  9. Saarijärvi v. 1986
  10. Ähtäri v. 1986
  11. Kitee v. 1992
  12. Nivala v. 1992
  13. Orimattila v. 1992
  14. Kaarina v. 1993
  15. Kiuruvesi v. 1993
  16. Närpiö v. 1993
  17. Pyhäjärvi v. 1993, nimi vuosina 1993–1995 Pyhäsalmi, vuodesta 1996 jälleen Pyhäjärvi
  18. Somero v. 1993
  19. Haapavesi v. 1996
  20. Viitasaari v. 1996
  21. Paimio v. 1997
  22. Juankoski v. 1998 (28. helmikuuta), yhdistetty Kuopioon 2017
  23. Nilsiä v. 1998 (1. maaliskuuta), yhdistetty Kuopioon 2013
  24. Kuusamo v. 2000
  25. Ulvila v. 2000 (Ulvilan kaupunki oli ollut olemassa aiemmin myös vuosina 1365–1558)
  26. Kauhajoki v. 2001 (1. heinäkuuta)
  27. Kalajoki v. 2002
  28. Pudasjärvi v. 2004
  29. Ylöjärvi v. 2004
  30. Joutseno v. 2005, yhdistetty Lappeenrantaan 2009
  31. Ypäjä, tuli kaupungiksi 3. heinäkuuta ja lakkasi 10. heinäkuuta 2013
  32. Kangasala v. 2018
  33. Lieto v. 2022 (8. heinäkuuta)

Kuntaliitoksissa muodostuneet kaupungit

Eräitä uusia kaupunkeja on muodostunut kuntaliitoksissa. Osa näistä on saanut perustettaessa kokonaan uuden nimen. Osassa tapauksia aiempi samanniminen kaupunki on kuntaliitoksessa lakkautettu ja sen seuraajaksi tullut uusi perustettu kaupunki, joka joko heti tai lyhyen muunnimisyyden jälkeen on ottanut liitoksessa mukana olleen aiemman kaupungin nimen.

Kaupungin nimi muuttunut kuntaliitoksessa

  1. Akaa v. 2007, muodostui Toijalan kaupungin ja Viialan kunnan yhdistyessä
  2. Länsi-Turunmaa v. 2009, muodostui Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kuntien ja Paraisten kaupungin yhdistyessä. Vuoden 2012 alusta kaupunki otti uudestaan käyttöön yhtenä liitoskunnista olleen kaupungin vanhan nimen Parainen.
  3. Mänttä-Vilppula v. 2009, muodostui Mäntän kaupungin ja Vilppulan kunnan yhdistyessä
  4. Raasepori v. 2009, muodostui Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien ja Pohjan kunnan yhdistyessä
  5. Sastamala v. 2009, muodostui Vammalan kaupungin ja Mouhijärven ja Äetsän kuntien yhdistyessä

Lähteet

  • Iltanen, Jussi: Urbes Finlandiae. (Suomen kaupunkien historiallinen kartasto) Genimap Oy, 2004. ISBN 951-593-915-1

Viitteet

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Viitemallineet tai edes linkkien kuvaukset
  1. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 9.3.2008
  2. ↑ Iltanen, s.16
  3. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 9.3.2008
  4. ↑ viitattu 9.3.2008
  5. ↑ viitattu 9.3.2008
  6. ↑ viitattu 9.3.2008
  7. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 9.3.2008
  8. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 9.3.2008
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab Ajastaika 2008, luettelo sivuilla 159-161, Ajasto Oy 2007
  10. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 11.3.2008
  11. ↑ Iltanen
  12. ↑ Määritä nimeke! Haminan kaupunki. Viitattu 21.5.2008.
  13. ↑ Määritä nimeke! Kotkan kaupunki. Viitattu 21.5.2008.
  14. ↑ http://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka3-04niemi.pdf, Lahti nuorin kaupunki vuoteen 1960.
  15. ↑ http://www.rovaniemi.fi/?Deptid=14931
  16. ↑ Kaupunkitieto > Historia Salon kaupunki. Arkistoitu 11.5.2008. Viitattu 13.3.2008.
  17. ↑ Tietoja Vantaasta Vantaan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2008. Viitattu 13.3.2008.
  18. ↑ http://www.kuhmo.fi/menu.asp?id=40&menupath=40 (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomen kunnat
Hallinto
Kuntaluettelot
Kaupunkiluettelot
Suomen kuntauudistukset
Kuntamuutokset
Historialliset kuntamuodot