M12 (Valko-Venäjä)

Nykymaailmassa M12 (Valko-Venäjä) on tärkeä rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Teknologia-alalta politiikkaan, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta M12 (Valko-Venäjä):stä on tullut kiinnostava aihe, joka synnyttää jatkuvia mielipiteitä ja tutkimusta. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida M12 (Valko-Venäjä):een liittyviä eri näkökohtia sen merkityksestä globaalissa taloudessa sen vaikutukseen yksittäisten päätöksentekoon. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme M12 (Valko-Venäjä):n vaikutuksia elämäämme sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.

E 85
M12
M12: reitti
M12: reitti
Maat Valko-Venäjä
Tieluokka valtatie
Tienpitäjä Belavtodor [1]
Pituus 52 km
Alkupiste valtatien M1 liittymä Kobrynin kaupunkitaajaman lounaispuolella Brestin alueella (52.1813°N, 24.3291°E)
Reitti Kobryn - Ukrainan vastaisen rajan raja-asema Mokrany
Päätepiste Valko-Venäjän raja-asema Mokrany Brestin alueen lounaisosassa Ukrainan rajalla (51.8295°N, 24.2937°E) (52 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku 2

Valtatie M12 (ven. Магистраль М12) on 52 kilometriä pitkä valtatieosuus Valko-Venäjän Brestin alueella. Se muodostaa yhteyden M1-valtatieltä Ukrainan luoteisrajalle saakka. Valtatie M12 muodostaa osan eurooppatietä Tiedosto:Finland road sign F28-85.svg .[2]

Valtatie alkaa Kobrynin kaupungin eteläpuolitse ohittavan valtatie M1:n liittymästä. Valtatie M12 kulkee aluksi etelälounaaseen noin 37 kilometriä (Kobrynin keskustasta 41 km) kohti Malarytan pikkukaupunkia. Runsas 10 kilometriä ennen Malarytaa valtatieyhteys siirtyy risteyksessä kansallisen (kanta)tien R17 jatkona kaakkoon, Ukrainan rajalle johtavalle tieuralle. Valtatie M12 jatkaa 15 kilometriä kaakkoon ja päättyy Valko-Venäjän Mokranyn raja-asemalle (ven. Мокраны). Ukrainan puolella eurooppatie E85 jatkaa Kovelin suuntaan valtatienä . Ukrainan puoleisen rajapisteen nimi on Domanove (ukr. Доманове, ven. Доманово). [2][3][4]

Kansallinen valtatie M11 oli vielä 2014 alussa BelToll-järjestelmän kuulumaton, tietulleista vapaa maantie valtateiden M8, M10 ja M11 tapaan.[5][6]

Lähteet

  1. ↑ Road Managment - Structure (Teiden kunnossapidon vastualueet) Valko-Venäjän liikenne- ja tietoliikenneministeriö, mintrans.by. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 25.1.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Respublika Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog 1:200 000. (Valko-Venäjän "GT-karttakirja") Minsk: RUP Belkartografija ja Gosudarstvennyi komitet po imuštšestvu Respubliki Belarus, 2011. ISBN 978-985-508-104-4 (venäjäksi), osin (englanniksi)
  3. ↑ Карта Автомобильных Дорог - Республика Беларусь (Karta Avtomobilnyh Dorog - Respublika Belarus), Масштаб 1:850 000. Белкарография, Minsk, 2009. (venäjäksi)
  4. ↑ Беларусь автомобильные дороги (Belarus avtomobilnye dorogi), 1:750 000, Тривиум, Minsk, 2010. ISBN 978-985-409-100-6. www.trivium.info (venäjäksi)
  5. ↑ Road Managment - Tollroad (Tullitiejärjestely) Valko-Venäjän liikenne- ja tietoliikenneministeriö, mintrans.by. Arkistoitu 7.3.2014. Viitattu 25.1.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Toll Roads (Tullitiet Valko-Venäjällä) BelToll, beltoll.by. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 25.1.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Valko-Venäjän valtatiet

Kansalliset valtatiet: M1 | M2 | M3 | M4 | M5 | M6 | M7 | M8 | M9 | M10 | M11 | M12
Keskeisiä kansallisia teitä: R1 | R2 | R3 | R4 | R5 | R6 | R7 | R20 | R21 | R23 | R31 | R43 | R45
Eurooppatiet Valko-Venäjällä: E271 | E28 | E30 | E85 | E95