Manu Kontula

Seuraavassa artikkelissa tutkimme Manu Kontula:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Manu Kontula on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo pitkään, ja sen vaikutus ulottuu muun muassa politiikkaan, kulttuuriin, talouteen ja jokapäiväiseen elämään. Kun tarkastelemme Manu Kontula:n roolia näillä alueilla, perehdymme moniin ulottuvuuksiin, jotka muodostavat sen merkityksen ja merkityksen nykyään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla haluamme valaista Manu Kontula:n vaikutuksia elämäämme ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme.

Manu Kontula
Kansanedustaja
1.5.1924–1.9.1927
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Uusimaa
Henkilötiedot
Syntynyt7. syyskuuta 1873
Luumäki
Kuollut25. tammikuuta 1931 (57 vuotta)
Kuusankoski
Ammatti vahtimestari

Emanuel (Manu) Kontula (7. syyskuuta 1873 Luumäki – 25. tammikuuta 1931 Kuusankoski) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1924–1927.[1]

Elämä

Luumäen Hirvikalliossa syntyneen Manu Kontulan vanhemmat olivat mylläri Tuomas Kontula (1835-1913) ja Anna Juntto (1830-1888). Hän työskenteli muun muassa renkinä, myllärinä ja paperityömiehenä Voikkaan paperitehtaalla. Vuonna 1904 Kontula osallistui kuuluisaan Voikkaan lakkoon, jonka seurauksena hän menetti työpaikkansa ja lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Työskenneltyään vuoden verran kaivosmiehenä Kontula palasi kotimaahansa ja sai työpaikan Kymintehtaalta. Vuodesta 1917 hän työskenteli Iitin elintarvikelautakunnan palkkaamana elintarviketarkastajana.[1][2][3]

Pasifistina Kontula pysytteli sivussa sisällissodan tapahtumista.[4] Maltillisena sosialidemokraattina tunnettu Kontula onnistui sodan jälkeen välttämään myös valkoisten rankat kostotoimet. Maaliskuussa 1919 Kontula sai 400 markkaa sakkoa levitettyään sosialidemokraattien Sorron yöstä nouskaa! -vaalijulistusta.[5] Tapauksen johdosta elintarvikelautakunta erotti hänet ja samalla Kontula perheineen häädettiin Kymi Oy:n omistamasta asunnosta.[3] Tämän jälkeen Kontula toimi Kuusankosken työväentalon vahtimestarina ja työväenyhdistyksen taloudenhoitajana.[2]

Kontula oli perustamassa Kuusankosken työväenyhdistystä vuonna 1903 ja hän vaikutti myös Suomen Paperiteollisuustyöväen Liitossa sen perustamisesta lähtien. Kontula oli Iitin kunnanvaltuuston jäsen ja Kuusankosken kuntaa perustettaessa 1921 hänet valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti kuolemaansa saakka.[2] Vuonna 1924 Kontula nousi kansanedustajaksi varasijalta, kun August Kuusisto paljastui vaalikelvottomaksi.[6] Kontula oli myös presidentin valitsijamiehenä 1925.[1] Kontula kuoli lyhyen sairauden jälkeen tammikuussa 1931.[2] Hänet on haudattu Kuusankosken hautausmaahan.[7]

Perhe

Manu Kontulan puoliso oli Valkealasta kotoisin ollut Ida Ilomäki (1881-1960), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1901.[1] Heidän poikansa oli huoltotoimenjohtaja Arvi Kontula, joka on kansanedustaja Anna Kontulan isoisä.[8]

Teokset

  • Kuusankosken työväenyhdistyksen 20-vuotisvaiheita. Kotka: Kuusankosken työväenyhdistys, 1923. Teoksen verkkoversio (PDF).

Lähteet

  1. ↑ a b c d Manu Kontula Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.11.2008.
  2. ↑ a b c d Manu Kontula kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 26.1.1931, nro 25, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.1.2024.
  3. ↑ a b Ampuja, Mikko: Koska typerä vaino lakkaa? Suomen Sosialidemokraatti, 2.3.1919, nro 51, s. 4–5. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.1.2024.
  4. ↑ Taavetti, Riikka; Heimo, Anne: ”Muistitietotutkimus ja digitaaliset ihmistieteet”, Muistitietotutkimuksen paikka : teoriat, käytännöt ja muutos, s. 252. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1478) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. ISBN 978-951-85843-8-7 Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. ↑ ”Sorron yöstä nouskaa!”. Suomen Sosialidemokraatti, 14.9.1923, nro 213, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.1.2024.
  6. ↑ Edustajain valtakirjat tarkastettiin eilen. Iltalehti, 2.5.1924, nro 101, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.1.2024.
  7. ↑ Manu Kontulan viimeinen matka. Suomen Sosialidemokraatti, 10.2.1931, nro 40, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.1.2024.
  8. ↑ Melakoski, Cai: Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettu: kirjailija Anna Kontulan haastattelu 1.10.2019. Vasen Kaista. Viitattu 8.9.2021.