Toivo Lehto

Toivo Lehto
Toivo Lehto vuonna 1921.
Kansanedustaja
5.9.1922–31.7.1929
Ryhmä/puolue	SDP
Vaalipiiri	Vaasan itäinen
Henkilötiedot
Syntynyt	2. tammikuuta 1891 Jyväskylä
Kuollut	15. lokakuuta 1968 (77 vuotta) Helsinki
Ammatti	päätoimittaja, kirjaltaja
Infobox OK

Toivo Urho Lehto (synt. Lintunen, 2. tammikuuta 1891 Jyväskylä – 15. lokakuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1929.^[1] Lehto oli Jyväskylässä ilmestyneen Työn Voiman päätoimittaja 1919–1928. Hän käytti myös nimimerkkiä ”Sissi”.^[2] 1920-luvun vaihteessa Lehto sai kirjoituksistaan lukuisia sakko- ja vankeustuomiota.^[3]

Toivo Lehdon vanhemmat olivat jyväskyläläinen Juho Wolmar Lintunen (s. 1856) ja Muuramessa syntynyt Amanda Hiironen (s. 1867).^[4] Kansakoulun käytyään hän oli lehdenmyyjänä kotikaupungissaan ja meni myöhemmin latojan oppiin. Lehto työskenteli Sorretun Voiman ja Gummeruksen kirjapainoissa 1911–1918.^[1] Vuonna 1908 SDP:n jäseneksi liittynyt Lehto oli Jyväskylän sosialidemokraattisen kunnallistoimikunnan sihteeri, vaikutti Sosialidemokraattisen nuorisoliiton paikallisosastossa ja toimi Työläisnuoriso-lehden kirjeenvaihtajana.^[3][5] Hän oli myös urheiluseura Jyväskylän Veikkojen puheenjohtaja sekä SVUL:n Keski-Suomen piirin johtokunnan jäsen.^[6][7]

Sisällissodan aikana Lehto oli Närpiön ja Tammisaaren vankileireillä, mutta vapautettiin syksyllä 1918 ilman syytettä. Vapautumisensa jälkeen Lehto oli elvyttämässä sodan lamauttamaa puoluetoimintaa. Hänet valittiin Jyväskylän työväenyhdistyksen ja sosialidemokraattisen piiritoimikunnan puheenjohtajaksi sekä Sorretun Voiman jatkajaksi perustetun Työn Voiman päätoimittajaksi.^[1][3][8] Kesällä 1920 Lehto sai syytteen kolmen vuoden takaisista yleislakon tapahtumista. Jyväskyläläisille sosialidemokraateille jaettiin useita vankeustuomiota, mutta korkein oikeus hylkäsi kaikki Lehdon syytteet toteennäyttämättöminä.^[9][10] Joulukuussa Etsivä keskuspoliisi pidätti Lehdon vuorokaudeksi syytä kertomatta ja määräsi hänet matkustuskieltoon.^[11][12][13] SDP:n eduskuntaryhmä teki asiasta välikysymyksen, jossa vaadittiin pidätyksen syyn selvittämistä ja perättiin Erichin hallitukselta toimia EK:n lakkauttamiseksi.^[14][15] Sisäministeri Albert von Hellensin mukaan Helsingistä saapunut etsivä oli saamansa vihjeen perusteella etsinyt Lehdon kotoa aseita.^[16]

Työn Voiman päätoimittajana Lehto sai vuosien 1919-1923 välillä toistakymmentä sakko- ja vankeustuomiota, jotka tulivat kiihotuksesta, herjauksista ja kunnianloukkauksista sekä sopimattomasta käytöksestä oikeuden istunnoissa. Hänet tuomittiin sakkoihin muun muassa Etsivän keskuspoliisin, korkeimman oikeuden sekä erään pihtiputaalaisen posteljoonin kunnian loukkaamisesta.^[17][18][19] Pisin vankeusrangaistus tuli keväällä 1921, jolloin Lehto tuomittiin Jämsän teloituksia koskeneesta kirjoituksesta neljäksi kuukaudeksi vankeuteen kunnianloukkauksesta.^[20] Lehto sai myös 45 päivää vankeutta Martti Pihkalan kunnianloukkauksesta sekä kuukauden tuomion hallituksen halventamisesta.^[21][22][23] Veikko Sippolan kunnianloukkauksesta nostama kanne sen sijaan hylättiin.^[24]

Lehto valittiin eduskuntaan vuonna 1922. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä 1925.^[1] Lehto toimi Jyväskylän työväenyhdistyksen puheenjohtajana 1918–1927 ja oli Jyväskylän kaupunginvaltuuston ensimmäinen sosialidemokraattinen puheenjohtaja 1926–1927.^[6] Vuonna 1928 hän jätti päätoimittajan tehtävänsä ja työskenteli myöhemmin muun muassa Suomen Sosialidemokraatin latojana Helsingissä vuodesta 1937 lähtien.^[1] Toivo Lehto kuoli 77-vuotiaana lokakuussa 1968. Hänet on haudattu Malmin hautausmaahan.^[25]