Nykymaailmassa Myristiinihappo:stä on tullut toistuva ja erittäin tärkeä keskustelunaihe eri alueilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat, ja se on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja tavallisten ihmisten huomion. Myristiinihappo:n vaikutus on havaittavissa yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa, ja se vaikuttaa merkittävästi ihmisten vuorovaikutukseen ja toimintaan ympäristössään. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan perusteellisesti Myristiinihappo-ilmiötä, tutkimalla sen useita ulottuvuuksia ja tarjoamalla kattavan näkökulman, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja sen vaikutuksia nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Myristiinihappo | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | Tetradekanoiinihappo |
CAS-numero | 544-63-8 |
PubChem CID | 11005 |
SMILES | CCCCCCCCCCCCCC(=O)O |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C14H28O2 |
Moolimassa | 228,37092 g/mol |
Sulamispiste | 54,4 °C |
Kiehumispiste | 326 °C |
Tiheys | 0,8622 g/cm3 |
Myristiinihappo (tunnetaan myös nimellä n-tetradekaanihappo ja 14:0) on tyydyttynyt rasvahappo, jonka rakennekaava on muotoa CH3(CH2)12COOH. Myristiinihapon suoloja tai esteriä kutsutaan myristaateiksi. Myristiinihappo on saanut nimensä muskottipuun (Myristica fragrans) mukaan, joka sisältää 75 % myristiinihapon triglyseridiä, trimyristiiniä (C45H86O6). Myristiinihappoa esiintyy myös öljypalmussa (Elaeis guineensis), kookosrasvassa ja voirasvassa sekä pieninä määrinä eläinrasvassa ja kaskelotin rasvan sisältämässä öljyssä.[1] Myristiinihapon johdannaisia kutsutaan myristyylialdehydeiksi ja myristyylialkoholeiksi.
Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.