Myristiinihappo

Nykymaailmassa Myristiinihappo:stä on tullut toistuva ja erittäin tärkeä keskustelunaihe eri alueilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat, ja se on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja tavallisten ihmisten huomion. Myristiinihappo:n vaikutus on havaittavissa yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa, ja se vaikuttaa merkittävästi ihmisten vuorovaikutukseen ja toimintaan ympäristössään. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan perusteellisesti Myristiinihappo-ilmiötä, tutkimalla sen useita ulottuvuuksia ja tarjoamalla kattavan näkökulman, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja sen vaikutuksia nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

Myristiinihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi Tetradekanoiinihappo
CAS-numero
PubChem CID
SMILES CCCCCCCCCCCCCC(=O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C14H28O2
Moolimassa 228,37092 g/mol
Sulamispiste 54,4 °C
Kiehumispiste 326 °C
Tiheys 0,8622 g/cm3

Myristiinihappo (tunnetaan myös nimellä n-tetradekaanihappo ja 14:0) on tyydyttynyt rasvahappo, jonka rakennekaava on muotoa CH3(CH2)12COOH. Myristiinihapon suoloja tai esteriä kutsutaan myristaateiksi. Myristiinihappo on saanut nimensä muskottipuun (Myristica fragrans) mukaan, joka sisältää 75 % myristiinihapon triglyseridiä, trimyristiiniä (C45H86O6). Myristiinihappoa esiintyy myös öljypalmussa (Elaeis guineensis), kookosrasvassa ja voirasvassa sekä pieninä määrinä eläinrasvassa ja kaskelotin rasvan sisältämässä öljyssä.[1] Myristiinihapon johdannaisia kutsutaan myristyylialdehydeiksi ja myristyylialkoholeiksi.

Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Lähteet

  1. Lexicon of lipid nutrition (IUPAC Technical Report). Pure and Applied Chemistry, 2001, 73. vsk, nro 4, s. 685–744. doi:10.1351/pac200173040685 Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla