Natan Altman

Tässä artikkelissa tutkimme Natan Altman:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Natan Altman:llä on keskeinen rooli ymmärryksessämme ympärillämme olevasta maailmasta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Natan Altman:n eri näkökohtia ja ulottuvuuksia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyisiin sovelluksiin. Samoin tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat nousseet esiin Natan Altman:n ympärillä, mikä rikastuttaa yleistä ymmärrystämme tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii syventymään Natan Altman:n merkitykseen ja merkitykseen nykyisessä yhteiskunnassamme tarjoamalla panoraamanäkymän, jonka avulla lukija ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden eri yhteyksissä.

Natan Altmanin omakuva, 1912.
Mir iskusstva
Taiteen maailma 1898–1924
Boris Kustodijev, Mir iskusstvan taiteilijat ryhmäkuvassa, 1916–1920.
Boris Kustodijev,
Mir iskusstvan taiteilijat ryhmäkuvassa, 1916–1920.
Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde
Kazimir Malevitš Musta neliö 1913 tai 1920–1930.
Kazimir Malevitš Musta neliö 1913 tai 1920–1930.

Natan Isajevitš Altman (ven. Ната́н Иса́евич А́льтман; 22. joulukuuta (J: 10. joulukuuta) 1889 Vinnytsja – 12. joulukuuta 1970 Leningrad)[1] oli venäläinen ja neuvostoliittolainen taidemaalari, graafikko, kuvanveistäjä, lavastustaiteilija, kirjankuvittaja sekä taideteoreetikko. Altman tunnetaan parhaiten muotokuvistaan.lähde?

Altman opiskeli vuosina 1901–1907 Odessan taidekoulussa, ja myöhemmin (1910–1912) hän jatkoi taideopintojaan Maria Vasiljevan Vapaassa Venäläisessä Akatemiassa Pariisissa.[2] Pariisissa hän sai vaikutteita kubismista.lähde?

Vuodesta 1912 lähtien Altman asui Pietarissa. Vallankumouksen jälkeen Altman teki perinteistä realistista tyyliä edustavan Leninin muotokuvapatsaan sekä useita lyijykynäpiirroksia. Keväällä 1928 Altman matkusti valtiollisen juutalaisteatterin kanssa Euroopan-kiertueelle ja muutti jälleen Pariisiin, jossa hän asui ja työskenteli vuosina 1929–1935. Palattuaan vuonna 1936 takaisin Neuvostoliittoon ja keskelle Stalinin vainoja hän etääntyi maalaustaiteesta ja keskittyi käyttögrafiikan tekoon sekä teatterilavastuksiin.lähde?

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ German biography at 007-berlin.de
  2. ↑ Avantgarde 1900–1930; Tsudnovin kokoelma Pietarista, Ateneum 14.10.1993–9.1.1994 näyttelyjulkaisu

Aiheesta muualla