Nebukadressar I

Nykymaailmassa Nebukadressar I on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Nebukadressar I:n merkitys on johtanut monenlaisiin tutkimuksiin, keskusteluihin ja analyyseihin eri aloilta tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Ajan myötä Nebukadressar I:stä on tullut yhteiskunnan keskeinen kiinnostava kohde, joka tuottaa yhtä paljon sekä jännitystä että huolta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nebukadressar I:n tärkeimpiä näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan.

Osa artikkelisarjaa
Mesopotamia
Chaldean king.
Imperiumit ja kaupungit
Kronologia
Kieli
Mytologia
Kulttuuri

Nebukadressar I oli Babylonian kuningas 1100-luvulla eaa. Hän hallitsi maata Babylonin kaupungista vuosina 1137–1114 eaa. Isinin dynastian toisena hallitsijana.[1]

Isinin dynastia (dynastia IV) esti Babylonian joutumisen sekasortoisessa tilassa Elamin valtakunnan alistamaksi. Esimerkiksi viimeinen kassilaisdynastian (kassiittien) kuningas oli joutunut Elamin vangiksi. Nebukadressar I pystyi lopullisesti häätämään elamilaisuhkan kokoamalla sotavaunujen armeijan Ulaijoen rannalle ja lyömällä Elamin kuninkaan Hultetutiš-Inšušinakin.[2]

Rauhan aika ja kansallinen itsetunto synnyttivät voimakkaan renessanssin babylonialaisessa kulttuurissa. Niinpä kuninkaan neuvonantaja Saggil-kin-ubbib loi kirjallisuutta, joka tunnettiin vielä satoja vuosia myöhemmin. Kirjallisuus oli muutenkin vahva taiteen laji. Kertomus maailman synnystä ja Maan luomisesta eli babylonialainen luomiskertomus oli syntynyt tällä kaudella. Tähtitieteen oppikirjassa Mul Apin on ensimmäistä kertaa selkeästi todettu planeettojen kiertoaikojen jaksoittaisuus.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 1003. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  2. ↑ a b Erling Bjöl: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, s. 246–249. Otava, 1982. ISBN 951-1-06987-X
Edeltäjä:
Ninurta-nadin-šumi 		Babylonin kuningas
1137-1114 eaa. 		Seuraaja:
Enlil-nadin-apli