Olli Seppänen

Nykymaailmassa Olli Seppänen on aihe, joka kattaa suuren määrän näkökohtia ja on läsnä kaikilla elämämme alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, sosiaalinen, kulttuurinen tai henkilökohtainen, Olli Seppänen:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassamme. On tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja vaikutus elämäämme sekä Olli Seppänen:n eri näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Olli Seppänen:n eri puolia ja kuinka se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.

Olli Seppänen
Henkilötiedot
Syntynyt5. helmikuuta 1921
Säräisniemi, Suomi
Kuollut6. marraskuuta 1968 (47 vuotta)
Oulu, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Taiteilija
Ala taidemaalari, taidegraafikko
Taidesuuntaus Neittäväläinen naivismi[1]
Kuuluisimpia töitä Leikkivät lapset (1959)
Leirielämää (1959)
Kaksi apostolia (1965)
Taiteen reunoilla

Jaakko Olavi ”Olli” Seppänen (5. helmikuuta 1921 Säräisniemi – 6. marraskuuta 1968 Oulu) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko. Seppänen opiskeli Helsingin Kuvataideakatemiassa vuosina 1943–1946, minkä jälkeen hän palasi kotiseudulleen Neittävälle. Hän asui siellä koko ikänsä opiskeluaikaa lukuun ottamatta. Seppänen debytoi taiteilijana Oulussa vuonna 1947.[2][1][1] Lisäksi hän osallistui Suomen Taideakatemian 3-v. näyttelyihin 1953 ja 1956.[3]

Seppäsen teki naivistisia, surrealistisia ja symbolistisia vaikutteita sisältäviä töitä sekä realististyylisiä maalauksia, jotka esittivät usein neittäväläistä luontoa jäkäläkankaineen ja eläimineen sekä neittäväläisiä ihmistyyppejä. Seppäsen runsas tuotanto koostuu öljyvärimaalauksista, akvarelleista, piirustuksista ja grafiikasta. Hänen persoonallista tyyliään on nimitetty neittäväläistyyliksi tai neittäväläiseksi naivismiksi.[1][4]

Seppäsen töitä on nähtävillä muun muassa Aineen taidemuseon, Kemin taidemuseon ja Oulun taidemuseon kokoelmissa[1] ja hänen luonnoksiaan ja esineistöään on esillä Säräisniemen kotiseutumuseossa yhdessä hänen sukulaisensa ja ystävänsä taidemaalari Paavo Leinosen luonnoksien ja esineistön kanssa.[5] Erityisesti Oulun taidemuseolla on huomattava kokoelma Seppäsen teoksia eri vuosikymmeniltä.[4] Internetistä kuvia Seppäsen teoksista löytyy muun muassa Oulun taidemuseon omakuvagalleriasta.[6]

Myös Oulun Raksilan kaupunginosassa sijaitsevan Teuvo Pakkalan koulun vuonna 1959 tehty seinämaalaus Leirielämää on Seppäsen käsialaa. Teos on kooltaan kooltaan noin 235×510 cm.[1]

Heinäkuussa 2011 Vaalan Veneheiton kylässä järjestettävillä Vertivestivaaleilla esitetään Seppäsen elämästä kertova Näkijä-kyläooppera. Oopperan lisäksi taidemuseo Neittävällä järjestetään hänen ja Tauno Seppäsen taidenäyttely.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Hirvonen, Anna-Riikka: Olli Seppänen 1921–1968. Oulun taidemuseon julkaisuja 23, 1993. ISBN 951-9234-37-3
  2. ↑ (Olli) Jaakko Olavi Seppänen kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Helsinki: Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 19.11.2012.
  3. ↑ Seppänen, Olli Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 11.4.2021.
  4. ↑ a b Hauru, Virpi & Ketonen, Helka: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti (PDF) 1.12.2003. Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS. Arkistoitu 10.6.2007. Viitattu 26.10.2008.
  5. ↑ Säräisniemen kotiseutumuseo Vaalan kunta. Viitattu 15.4.2008.
  6. ↑ Omakuvagalleria 2003. Oulun taidemuseo. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 26.10.2008.
  7. ↑ Vertivestivaalit 2011 1.12.2003. Kainuun kylät: Kainuu.fi. Arkistoitu 21.1.2012. Viitattu 15.6.2011.

Kirjallisuutta

  • Hirvonen, Anna-Riikka: Olli Seppänen 1921-1968: Oulun taidemuseo 16.10.-26.12.1993. (Oulun taidemuseon julkaisuja 23. Teksti: Anna-Riikka Hirvonen; toimitus: Marja Junttila; teoskuvat: Ilkka Soini; valokuvat: Erkki Virtanen. Perustuu Jyväskylän yliopiston Taidehistorian laitoksen pro gradu -työhön) Oulu: Oulun taidemuseo: Liitto, 1993. ISBN 951-9234-37-3
  • Hirvonen, Anna-Riikka: Olli Seppäsen neittäväläiskuvat. (Pro gradu -työ) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos, 1994.

Aiheesta muualla