Nykymaailmassa Pesäpallon B-mestaruus:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Pesäpallon B-mestaruus on kiinnittänyt lukemattomien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai akateemisen merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Pesäpallon B-mestaruus:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen kehitystä ajan mittaan, sen monia puolia ja sen merkitystä nykyään. Monitieteisestä lähestymistavasta pyrimme ymmärtämään, mikä rooli Pesäpallon B-mestaruus:llä on elämässämme ja miten se on muokannut tuntemaamme maailmaa.
Pesäpallon Suursarjan alapuolelle perustettiin 1931 ns. Valtakunnansarja (alkuperäiseltä nimeltään B-sarja). Siihen saivat osallistua kaikki seurat, jotka eivät pelanneet Suursarjassa. Myös Suursarjaseurojen 2-joukkueet olivat oikeutettuja pelaamaan B-sarjassa, mutta niillä ei ollut nousumahdollisuutta. Sarja jaettiin alueisiin, joiden voittajat ratkaisivat ensin Idän ja lännen parhaan joukkueen, lohkojaon ollessa sama kuin Suursarjassakin. Näiden voittajat kohtasivat sitten ottelussa B-sarjan mestaruudesta. Aluksi 2 ja vuodesta 1934 lähtien 4 B-sarjan parasta joukkuetta nousi Suursarjaan. Kun vuonna 1938 perustettiin Välisarja Suursarjan ja Valtakunnansarjan väliin, siirtyi B-mestarin tittelikin Välisarjan voittajalle. Valtakunnansarja jatkui kuitenkin aina vuoteen 1940 saakka kolmantena sarjatasona, kunnes sota keskeytti laajemman sarjatoiminnan. Vuonna 1945 syntyi Valtakunnansarjan pohjalle Pesäpallon Suomensarja. Vuonna 1981 ykkössarjasta tuli toiseksi ylin sarjataso.