Pier Luigi Nervi
Nykymaailmassa Pier Luigi Nervi on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt kiivasta keskustelua eri aloilla. Ilmestymisestään lähtien Pier Luigi Nervi on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja herättäen syvällisiä pohdiskeluja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Pier Luigi Nervi:een ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä sen seurauksiin perehdymme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää tätä ilmiötä ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Pier Luigi Nervi (21. kesäkuuta 1891 Sondrio – 9. tammikuuta 1979 Rooma)[1] oli italialainen insinööri, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä teräsbetoniarkkitehtuurin uranuurtajista.
Nervi syntyi Sondriossa ja valmistui rakennusinsinööriksi (ingeniere edile) Bolognan yliopistosta 1913.[2] Hän sai kutsun Italian asevoimiin, jonka palveluksessa toimi ensimmäisen maailmansodan ajan 1914–18. Rauhan tultua Nervi aloitti rakennussuunnittelun lentokonehangaareista ja osoitti jo niissä paitsi rakenteellista kekseliäisyyttä, myös esteettistä tajua ja toimi käytännössä arkkitehtina.[3] Hän erikoistui suuria jännevälejä vaativiin betonirakennuksiin, kuten messu- ja näyttelyhalleihin ja urheilurakennuksiin, joihin hän kehitti elegantteja ja jänteviä, kasvien ja eläinten tukirangoista biomimetiikan tavoin vaikutteita ottavia rakenteita. Rooman Palazzetto dello Sportin (1958) riparakenteisessa kupolikatossa hän otti vaikutteita paitsi lumpeenlehdestä, myös kahden vuosituhannen takaisesta Rooman Pantheonista.[4][5]
Nervi suunnitteli monia kohteita Rooman olympiakisoihin 1960, muun muassa olympiastadionin. Hän työskenteli useimmiten arkkitehtien rakennekonsulttina, mutta monissa kohteissa myös pääarkkitehtina. Italian lisäksi hänen suunnittelemia rakennuksia tai rakenteita on Yhdysvalloissa, Kanadassa, Brasiliassa, Vatikaanissa ja Etelä-Afrikassa.
Vuosina 1946–1961 Nervi toimi opettajana Rooman yliopistossa.
Nervin suunnittelemia rakennuksia
- Tour de la Bourse, Montréal
- Stadio Artemio Franchi, Firenze (1931)
- Näyttelyrakennus, Torino (1949)
- Unescon päämaja, Pariisi (1950, yhdessä mm. Marcel Breuerin kanssa)
- Rautatieasema, Napoli (1954)
- Palazzetto dello sport, Rooma (1958, rakennekonsulttina)
- Italian kulttuuri-instituutti, Tukholma (1958, pääarkkitehtina Giò Ponti)
- Olympiastadion, Rooma (1960)[2]
- Palazzo del Lavoro, Torino (1961, yhdessä poikansa Antonio Nervin kanssa)[2]
- Paperitehdas, Mantua (1962)
- George Washington Bridge -bussiasema, New York (1963, rakennekonsulttina)
- Tour de la Bourse, Montréal (1964)
- rakennuksia Dartmouth Collegen kampuksella, New Hampshire
- Good Hope Centre, Kapkaupunki (1976)
- Italian suurlähetystö, Brasília
Julkaisuja
- Scienza o arte del construire? Bussola, Rome, 1945.
- Construire correttamente, Hoepli, Milan, 1954.
- Structures, Dodge, New York, 1958.
- Aesthetics and Technology in Building. Cambridge, Mass, Harvard, 1966.
Lähteet
- ↑ Who is Pier Luigi Nervi? Pier Luigi Nervi Project. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ a b c Pier Luigi Nervi. The engineer who became an architect 29.4.2011. Exibart.com. Arkistoitu 16.12.2013. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ Mario Alberto Chiorino: Pier Luigi Nervi – A Biographical Profile Pier Luigi Nervi Project. Arkistoitu 16.12.2013. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ Matti Ollila: Kivikaudesta betonikauteen Betoni-lehti 4/2005 s. 68–73. Arkistoitu 17.12.2013. Viitattu 17.12.2013.
- ↑ Richard Weston: A Different Approach to Learning From Nature 27.1.2012. Architectural Review. Viitattu 17.12.2013.
Aiheesta muualla
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
