Pr1
Nykymaailmassa Pr1:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Pr1 on kiinnittänyt kaikkien huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksesta populaarikulttuuriin, ja se on herättänyt keskustelua, pohdintaa ja analyyseja. Pr1 on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskunnan historiaan, ja sen historia ulottuu vuosisatojen taakse, ja sen vaikutus on edelleen käsinkosketeltava. Tässä artikkelissa tutkimme Pr1:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen merkitystä nykyisyydessä ja tulevaisuudessa.
| Pr1 / N1 | |
|---|---|
 Pr1 775 Keravalla 1950-luvulla. |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | höyryveturi |
| Valmistaja |
 Lokomo Tampella Hanomag |
| Lukumäärä | 16 |
| Valmistusvuodet | 1924–1926 |
| Museoitu | nro 776 |
| Numerointi | 761–776 |
| Lempinimi | Paikku |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 80 km/h |
| Paino | 88,2 t |
| Pituus | 13 250 mm |
| Pyörästö | 2-8-2T (21′D1′t) |
| Pyörästön pituus | 10 550 mm |
| Suurin akselipaino | 15,2 t |
| Pyörän halkaisija | 960 mm ,1600 mm ja960 mm |
| Vetovoima | 10 300 kp = 101 kN |
Pr1 (ennen 1942 N1) ("Paikku") oli Valtionrautateiden käytössä ollut höyryveturi. 1920-luvun alussa Valtionrautatiet tilasi uusia vetureita pääkaupunkiseudun paikallisliikenteeseen, sillä junapainojen kasvaessa vanhat Vk1–Vk3-sarjojen veturit olivat käyneet liian heikoiksi. Pr1-vetureita valmistettiin 16 kappaletta vuosina 1924–1926. Kahdeksan veturia valmisti saksalainen Hanomag, kuusi veturia suomalainen Lokomo ja kaksi veturia suomalainen Tampella.
Pr1-sarja oli koko ikänsä käytössä Helsingin seudun paikallisliikenteessä. Veturilla voitiin ajaa molempiin suuntiin täyttä nopeutta, joten niitä ei tarvinnut kääntää Helsingin asemalla. Tämän vuoksi vetureissa oli karja-aura molemmissa päissä. Veturit olivat pääsääntöisesti keula Helsinkiin päin. Voimakkuutensa ansiosta vetureita käytettiin joskus myös lyhyen matkan tavarajunissa sekä Porkkalan vuokra-alueen aikaisissa pikajunissa Helsingin ja Kauklahden välillä. Veturit kiihtyivät myös nopeasti; paikallisliikenteen dieselöinti ei merkittävästi nopeuttanut junien aikatauluja. Loppuaikoinaan monet veturit toimivat vaihtotöissä, jolloin niiden karja-aurat korvattiin astinlevyillä.
Pr1-veturit hylättiin vuoteen 1972 mennessä. Veturi 776 kunnostettiin Valtionrautateiden 125-vuotisjuhliin ja oli ajokuntoisena vuosina 1987–1996. Nykyään veturi on näytteillä Hyvinkään rautatiemuseossa.
765 nähdään elokuvassa Pekka ja Pätkä miljonääreinä.
Lähteet
- Sakari K Salo: Höyryveturikirja. Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-12-3
- Pölhö, Eljas – Pykälä-Aho, Mia: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto / Finnish Motive Power 1.1.1996. Määritä julkaisija! ISBN 91-7266-133-X Suomi/Englanti
- SRHS: Tietoa Suomen vetureista (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pr1 Wikimedia Commonsissa
| Dieselveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähköveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
| Höyryveturit | A1 · A2 · B1 · C1 · Hr1 · Hv1 · Hv2 · Hv3 · Hv4 · Pr1 · Tr1 · Tr2 · Tk3 · Tv1 · Vr1 · Vr2 · Vr3 · Vr4/Vr5 · Vk4 | ||||||
| Ratatyökoneet ja pienveturit | Tve1 · Tve2 · Tve3 · Tve4 · Tve5 · Tka6 · Tka7 · Tka8 · Tka9 · Ttm1 · Ttr1 51 · Ttr | ||||||
| Koeveturit ja ‑kiskobussit | Dr15 · Sv1 · Dm10 · Dm11 |