Ristasara

Ristasara:n aihe on kiinnostanut jo pitkään, sen eri ulottuvuudet ja seuraukset ovat kiehtoneet niin tutkijoita, ammattilaisia ​​kuin alan asiantuntijoitakin. Historiallisesta alkuperästään nykyaikaisiin sovelluksiin Ristasara on osoittautunut jatkuvasti merkitykselliseksi ja erittäin tärkeäksi tutkimusalueeksi monissa yhteyksissä. Yhteiskunnan kehittyessä kiinnostus Ristasara:tä kohtaan on jatkuvaa, mikä osoittaa sen kykyä mukautua ja pysyä merkityksellisenä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Ristasara:n eri puolia ja sen vaikutuksia eri alueilla tavoitteenamme tarjota kokonaisvaltainen näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.

Ristasara
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: demissa
Kaksiosainen nimi

Carex demissa
Hornem.

Katso myös

  Ristasara Wikispeciesissä
  Ristasara Commonsissa

Ristasara eli lännenhernesara (Carex demissa) on sarakasvien heimoon kuuluva kasvilaji. Ristasaraa on aiemmin pidetty pitkään hernesaran (Carex viridula) alalajina, mutta nykyisin ristasara on kuitenkin tulkittu omaksi lajikseen[1]. Ristasara voidaan jakaa kahteen alalajiin, lännenristasara (Carex demissa subsp. demissa) sekä makaronesianristasara (Carex demissa subsp. cedercreutzii), joista Suomessa tavataan nimialalajia lännenristasaraa.

Ristasara kuuluu lisäksi niin sanottuun "keltasararyhmään", jonka lajit risteytyvät helposti keskenään. Laji muistuttaakin paljolti keltasaran (Carex flava) ja hernesaran (Carex viridula) risteymää (Carex × subviridula), mutta tuo risteymä on kuitenkin steriili toisin kuin ristasara, joka on lisääntymiskykyinen.[1]

Ristasara on melko matalakasvuinen ja sen varsi on usein S-kirjaimenmuotoisesti kaartuva. Sen lehdet ovat sileitä ja 3–4 mm leveitä. Ristasara on erilaistähkäinen saralaji, ja sen kukintona oleva tähkistö koostuu tavallisesti yhdestä vaaleanruskehtavasta hedetähkästä sekä muutamasta vihertävänvärisestä emitähkästä. Hedetähkä on ohut ja sijaitsee varressa ylinnä, selvästi erillään emitähkistä. Emitähkiä on tavallisesti kahdesta neljään kappaletta ja ne sijaitsevat kiinni varressa melko harvassa. Emikukat ovat kolmiluottisia. Tähkäsuomut ovat väriltään kalvaanruskeita sekä muodoltaan kulmikkaita, ja pullakot ovat kulmikkaita sekä lyhyen suuodan omaavia.[1]

Ristasaraa kasvaa monenlaisilla kosteilla ihmisvaikutteisilla paikoilla, kuten ojanpenkereillä, metsäteiden reunoilla sekä metsäisillä levikepaikoilla[1]. Suomessa ristasaraa tavataan lähinnä Ahvenanmaalla, minkä lisäksi Varsinais-Suomesta sekä muualta eteläisestä Suomesta on monia, osin vanhoja havaintoja[2]. Ruotsissa ristasaraa tavataan lähinnä maan eteläosissa[1].

Ristasaran tieteellisen nimen lajinimi demissa tarkoittaa latinaksi matalaa[1].

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Den virtuella floran: Grönstarr (Carex demissa) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 27.3.2017. (ruotsiksi)
  2. ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2015: Lännenhernesara (Carex demissa) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 27.3.2017.

Aiheesta muualla