Olet varmasti kuullut Sassi di Matera:stä useammin kuin kerran, koska sen merkitys ja vaikutus eri alueilla on tehnyt siitä yleisen kiinnostuksen kohteen. Ilmestymisestään lähtien Sassi di Matera on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien huomion, jotka haluavat jatkuvasti oppia lisää sen alkuperästä, kehityksestä ja vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Sassi di Matera:een liittyvää sen taustasta sen nykyiseen asemaan. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sen vaikutus ja ulottuvuus yhteiskunnassamme.
Sassi di Matera | |
---|---|
![]() |
|
Tyyppi | kulttuurikohde |
Kriteerit | III, IV, V |
Tunnusnumero | 670 |
Valintahistoria | |
Valintavuosi | 1993 |
![]() ![]() Matera |
Sassi di Matera, sananmukaisesti Materan kivet, Etelä-Italiassa Basilicatan alueella sijaitsevan Materan kaupungin vanhakaupunki. Se koostuu kahdesta osasta, Sasso Caveososta ja Sasso Barisanosta. Materan luola-asumukset kirkkoineen (ital. Sassi di Matera I Sassi e il parco delle Chiese Rupestri di Matera, engl. The Sassi and the park of the Rupestrian Churches of Matera) on Unescon maailmanperintökohde.[1]
Sassissa on satoja huokoiseen kallioon koverrettuja asuntoja ja muun muassa kirkkoja, jotka ovat olleet yhtämittaisessa käytössä tuhansia vuosia. Sitä pidetään yhtenä Italian pisimpään asuttuina olleista paikoista. 1980-luvulle asti asumuksia pidettiin slummeina, koska ne ovat hädin tuskin ihmisasumuksiksi kelpaavia loukkoja. Viime vuosikymmeninä niitä on kehitetty matkailukohteiksi.
Materassa on kuvattu monia tunnettuja elokuvia, muun muassa Matteuksen evankeliumi (1964), Kauhujen kylä (1972), Kristus pysähtyi Eboliin (1979), The Passion of the Christ (suom. Kristuksen kärsimyskertomus, 2004), The Omen (2006), Matkalla Beetlehemiin (2006), 007 Quantum of Solace (2008), Ben-Hur (2016), Wonder Woman (2017) ja Mary Magdalene (2018).[2]