Val di Noto

Nykyään Val di Noto on aihe kaikkien huulilla. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​talouteen Val di Noto:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri aloilla. Koska kiinnostus tätä aihetta kohtaan kasvaa, on tärkeää syventyä sen eri puoliin ja ymmärtää sen merkitys nykyään. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Val di Noto:tä ja analysoimme sen roolia eri yhteyksissä. Sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin perehdymme Val di Noto:n ymmärtämisen tärkeyteen nykyisessä maisemassa. Liity meihin tälle Val di Noto:n kiertueelle ja tutustu sen vaikutuksiin yhteiskuntaamme!

Alueen sijainti Sisiliassa
Näkymä Modican kaupunkiin

Val di Noto on maantieteellinen alue Italiassa, Sisilian kaakkoisosassa. Se on tunnettu barokkityyliin uudelleenrakennetuista kaupungeista vuoden 1693 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Alueella käytetty tyyli tunnetaan sisilialaisena barokkina.

Val di Noto on Unescon maailmanperintöluettelon kohde, johon on otettu seuraavat kahdeksan paikkakuntaa: Caltagirone, Militello in Val di Catania, Catania, Modica, Noto, Palazzolo Acreide, Ragusa ja Scicli.

Historia

Chiesa di San Domenico - Noto

Val di Noton kaupungit ovat kaikki kehittyneet viimeistään keskiajan aikana linnan tai luostarin ympärille. Vuonna 1693 maanjäristys aiheutti suuret tuhot ja noin 93 000 ihmistä menetti henkensä.[1]

Kaupungeissa suoritettiin laajoja rakennustöitä 1700-luvun aikana. Osa kaupungeista rakennettiin kokonaan uudelleen joko vanhalle tai uudelle paikalle, osa kaupungeista hylättiin osittain ja osassa yhdistettiin vanhoja ja uusia rakennuksia. Töitä tehtiin etenkin kirkkojen, suurten julkisten rakennusten ja palatsien kohdalla.[1]

Vuonna 1990 uusi maanjäristys aiheutti pieniä tuhoja etenkin Ragusassa.[1]

Alueen kuvaus

Caltagironen kuuluisat koristellut portaat

Val di Noton alueen kaupunkikeskukset ovat erityisen yhtenäisiä ja laadukkaita. Niissä on suuri määrä barokinaikaisia rakennuksia ja rakennelmia, jotka kaikki on rakennettu vuoden 1693 maanjäristyksen jälkeen. Uudelleenrakentaminen oli suuri taiteellinen mahdollisuus.[1]

Kaakkois-Sisilian uudessa kaupunkisuunnittelussa otettiin ensimmäisenä huomioon seismiset tuhot. Alueella tekivät töitä mm. kuuluisat arkkitehdit Rosario Gagliardi ja Giovan Battista Vaccarini sekä monet taiteilijat ja tuhannet käsityöläiset.[1]

Caltagirone on itäisin alueen kaupungeista. Se on tunnettu kaupunkisuunnittelustaan ja julkisivuarkkitehtuuristaan. Militello in Val di Cataniassa on säilynyt arkkitehtuuria 1300-luvulta lähtien ja kaupungin asemakaava toteutettiin uskollisesti maanjäristystä edeltäneen ajan mukaan. Catanian kaupunki rakennettiin geometristä asemakaavaa mukailleen vanhan kaupungin raunioille.[2]

Modican kaupunki muodostuu kahdesta keskuksesta, joista vanhempi on kukkulalla ja uudempi maanjäristyksen jälkeen entisöity keskusta alempana rinteessä. Noto rakennettiin kokonaan uudelleen toiseen paikkaan lähelle vanhaa kaupunkia. Palazzolo Acreide ja Ragula koostuvat Modican tavoin kahdesta keskuksesta.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Advisory Body Evalution: Noto (Italy) No 1024rev (pdf) (s. 1) World Heritage Centre. 1/2002. Unesco. Viitattu 5. toukokuuta 2008. (englanniksi)
  2. ↑ a b Advisory Body Evalution: Noto (Italy) No 1024rev (pdf) (s. 2) World Heritage Centre. 1/2002. Unesco. Viitattu 5. toukokuuta 2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Italia
Unescon maailmanperintökohteet Italiassa