Seepra

Nykyään Seepra on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Perustamisestaan ​​lähtien Seepra on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena eri piireissä, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Seepra pysyy jatkuvan tutkimuksen ja keskustelun aiheena riippumatta siitä, onko sen vaikutus yhteiskuntaan, sen merkitys historiassa tai sen vaikutus populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Seepra:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään.

Seeprat ovat Eteläisesä ja Itäisessä Afrikassa eläviä valkomustaraidallisisia kavioeläimiä, jotka kuuluvat hevoseläinten (Equidae) heimon Equus-sukuun.

Lajit ja alalajit

Seeproihin kuuluu kolme elossa olevaa lajia, jotka jakaantuvat useampiin alalajeihin.

  • Aroseepra (Equus quagga) on seepralajeista yleisin. Sen elinpiiri ulottuu Etelä-Sudanista ja Etelä-Etiopiasta Etelä-Afrikkaan. Sen alalajeja ovat muun muassa E. q. boehmi, E. q. burchellii ja E. q. selousi sekä sukupuuttoon kuollut E. q. quagga (kvagga).
  • Vuoriseepra (Equus zebra) puolestaan elää Lounais-Afrikan vuoristoissa. Laji on uhanalainen. Sen alalajeja ovat E. z. zebra ja E. z. hartmannae.
  • Kolmas seepralaji, grevynseepra eli kuningasseepra (Equus grevyi), elää Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa. Lajin raidat ovat kapeampia kuin muilla seeproilla.
  • Aroseepra (Equus quagga)
    Aroseepra (Equus quagga)
  • Vuoriseepra (Equus zebra)
    Vuoriseepra (Equus zebra)
  • Grevynseepra (Equus grevyi)
    Grevynseepra (Equus grevyi)
  • Kvagga (Equus quagga)
    Kvagga (Equus quagga)

Raidat

Seepran silmiinpistävin tuntomerkki on sen mustavalkoinen raidoitus. Seepran valkoisen vatsan takia aiemmin ajateltiin, että seepra on valkoinen eläin mustilla raidoilla. Sittemmin huomattiin, että seeprat ovat aikaisessa sikiövaiheessa väriltään mustia ja valkoiset raidat kehittyvät vasta myöhemmin.[1][2]

Seepran raidoille on pitkään etsitty evolutiivisia syitä. Perinteisesti seepran raitojen ajateltiin olevan eläimen peiteväri, mutta myöhemmin raitojen on ehdotettu toimivan myös kärpästen karkottajana, lauman keskinäisenä viestintävälineenä ja kehon lämmönsäätelyjärjestelmänä.[3] Todennäköisesti seepran raidoitukselle ei löydy vain yhtä evolutiivista syytä, vaan raidat ovat syntyneet monen ympäristötekijän summana.[4]

  • Seepralauman raidat voivat luoda petoeläimille optisia harhoja[5]. Petoeläin ei välttämättä erota liikkuvasta seepralaumasta yksittäisiä eläimiä. Kun petoeläimen näköhavainto saaliista häiriintyy, se saattaa ajoittaa hyökkäyksensä epätarkasti.lähde?
  • Eräs ehdotus on, että seeprat tunnistaisivat toisensa raitojen avulla. Ehdotusta puoltaa se, että jokaisen seepran raitakuvio on yksilöllinen.[3]
  • Raitakuvio saattaa suojata seepraa tsetsekärpästen ja nautapaarmojen puremilta.[6][7]
  • Vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan seepran raidat saattavat auttaa pitämään eläimen kehon viileämpänä savannin kuumuudessa.[4]

Risteyttäminen

Aasin ja seepran risteymä Colchesterin eläintarhassa.

Seeprat voivat risteytyä hevosen ja aasin[8] kanssa. Jälkeläistä kutsutaan seepraristeytykseksi tai zebroidiksi. Jälkeläinen on yleensä aasin näköinen seepran raidoilla. Raidat näkee yleensä helposti jaloissa, mutta ruumissa raidat voi havaita huonommin.lähde?

Lähteet

  1. ↑ Prothero, Donald R.: Horns, tusks, and flippers: the evolution of hoofed mammals. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2002. ISBN 9780801871351 OCLC:49681344 (englanniksi)
  2. ↑ Matthias, Meg: Encyclopedia Britannica britannica.com. (englanniksi)
  3. ↑ a b Grasset, Léo,: How the zebra got its stripes: Darwinian stories told through evolutionary biology. New York: Pegasus Books. ISBN 9781681774145 (englanniksi)
  4. ↑ a b Brenda Larison, Ryan J. Harrigan, Henri A. Thomassen, Daniel I. Rubenstein, Alec M. Chan-Golston, Elizabeth Li: How the zebra got its stripes: a problem with too many solutions. Open Science, 1.1.2015, nro 1, s. 140452. doi:10.1098/rsos.140452 ISSN 2054-5703 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Martin J. How, Johannes M. Zanker: Motion camouflage induced by zebra stripes. Zoology, Määritä ajankohta! doi:10.1016/j.zool.2013.10.004 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Jeffrey K. Waage: How the zebra got its stripes. Journal of the Entomological Society of Southern Africa, 1.9.1981, nro 2. ISSN 0013-8789 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Ádám Egri et al.: Polarotactic tabanids find striped patterns with brightness and/or polarization modulation least attractive. Journal of Experimental Biology, 1.3.2012, nro 5, s. 736–745. PubMed:22323196 doi:10.1242/jeb.065540 ISSN 0022-0949 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ It's a zonkey! Zebra gives birth to rare baby after mating with a donkey CNN. 11.4.2020. Viitattu 12.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla