Grevynseepra
Tässä artikkelissa perehdymme Grevynseepra:een, aiheeseen, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta. Grevynseepra on aihe, joka on herättänyt kiistoja ja keskustelua eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme Grevynseepra:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia, merkitystä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Käytämme monialaista lähestymistapaa, yritämme valaista tätä monimutkaista ja kiehtovaa aihetta tuomalla erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja rikastuttamaan ymmärrystämme Grevynseepra:stä.
| Grevynseepra | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kavioeläimet Perissodactyla |
| Heimo: | Hevoseläimet Equidae |
| Suku: | Equus |
| Laji: | grevyi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Equus grevyi |
|
 Grevynseepran levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Grevynseepra eli kuningasseepra (Equus grevyi) on yksi kolmesta nykyisestä seepralajista. Se elää luonnossa pensasalueilla Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa. Grevynseepran raidat ovat kapeammat ja korvat ja säkäkorkeus suurempi kuin muilla seeproilla (noin 150 cm). Lajin kantoaika on 13 kuukautta, mikä on pitempi kuin millään muulla kavioeläimellä.
Laji on saanut nimensä Ranskan presidentti Jules Grévyn mukaan, joka sai seepran 1880-luvulla lahjaksi Abessiniasta. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin suomenkielisen nimen muuttamista isoseepraksi[2].
Grevynseepra on erittäin uhanalainen.[1] Sitä metsästettiin aikoinaan sen huomiota herättävän nahkan takia. Nyt sitä uhkaa elinympäristön menetys, kotieläinten aiheuttama kilpailutilanne ja leijonat.
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b Rubenstein, D.; Low Mackey B.; Davidson, ZD; Kebede, F. & King, S. R. B.: Equus grevyi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 14.11.2010. (vahvistamaton ehdotus)