Seinäsammal

Nykymaailmassa Seinäsammal on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Seinäsammal:n merkitys näkyy sen vaikutuksissa yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Sekä asiantuntijat että amatöörit osoittavat suurta kiinnostusta tähän aiheeseen ja yrittävät ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Lisäksi Seinäsammal on jatkuvasti kehittyvä aihe, ja uusi tutkimus ja kehitystyö pitävät ihmiset kiinnostuneena sen tutkimisesta. Tässä artikkelissa tutkimme Seinäsammal:tä ja sen vaikutusta eri alueilla perusteellisesti ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen vaikutusta nykymaailmassa.

Seinäsammal
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Ryhmä: Sammalet Bryobionta
Kaari: Lehtisammalet Bryophyta
Luokka: Aitosammalet Bryopsida
Alaluokka: Hiirensammalet Bryidae
Ylälahko: Palmikkosammalet Hypnanae
Lahko: Palmikkosammalet Hypnales
Heimo: Kerrossammalet Hylocomiaceae
Suku: Seinäsammalet Pleurozium
Laji: schreberi
Kaksiosainen nimi

Pleurozium schreberi
(Willd. ex Brid.) Mitt.[2][3]

Katso myös

  Seinäsammal Wikispeciesissä
  Seinäsammal Commonsissa

Seinäsammal (Pleurozium schreberi) on Suomen yleisin sammallaji, jota esiintyy koko maassa. Se kuuluu seinäsammalten sukuun ja kerrossammalten heimoon. Tieteellisen lajinimensä se on saanut eläin- ja kasvitieteilijä J.C. Schreberin mukaan.

Ulkonäkö

Seinäsammalen punaiset varret ovat pystyjä ja ne haarovat sulkamaisesti. Sivuversot eivät ole kuitenkaan yhtä siistissä järjestyksessä kuin sulkasammalella. Lehdet ovat alle millimetrin pituisia, suoria ja tylppiä.

Elinympäristö

Seinäsammal viihtyy kuivahkoissa, happamissa kasvupaikoissa ja karttaa lehtoja. Se kuuluu taigan tyyppilajeihin ja valtaa usein metsän pohjakerroksen itselleen tukahduttaen mm. jäkäliä.

Käyttö

Seinäsammalta käytettiin aiemmin seinien tiivistämiseen, mistä se on suomenkielisen nimensäkin saanut.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Sabovljevic, M.: Pleurozium schreberi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.2.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5
  3. ↑ Goffinet, B & Buck, W. R. & Shaw, A. J.: Moss classification eeb.uconn.edu. Arkistoitu 7.5.2012. Viitattu 27.1.2012. (englanniksi)