Sindhupalchokin piirikunta

Nykymaailmassa Sindhupalchokin piirikunta on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja kiinnostavampi. Tekniikan ja globalisaation myötä Sindhupalchokin piirikunta:stä on tullut kohtauspaikka yhteiskunnalle ja sen eri ilmenemismuodoille. Kautta historian Sindhupalchokin piirikunta on ollut keskustelun, tutkimuksen ja kiistan kohteena, ja se on synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Olipa kyseessä kulttuurinen, sosiaalinen, poliittinen tai taloudellinen näkökulma, Sindhupalchokin piirikunta on jättänyt merkittävän jäljen ihmiskuntaan, herättäen sekä intohimoa että kritiikkiä. Tässä artikkelissa tutkimme Sindhupalchokin piirikunta:n eri puolia ja ulottuvuuksia, sen vaikutuksia nykyään ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä.

Sindhupalchokin piirikunta
सिन्धुपाल्चोक, Sindhupālcok
Sindhupalchokin piirikunnan sijainti Nepalissa.
Sindhupalchokin piirikunnan sijainti Nepalissa.

Koordinaatit: 27.778°N, 85.712°E

Valtio    Nepal
Nepalin kehitysalueet Keskinen kehitysalue
Nepalin vyöhykkeet Bagmati
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Chautara
Pinta-ala  ([1]) 2 542 km²
Väkiluku (2011)  ([1]) 287 798
 – väestötiheys 113 as./km²
HDI (2011[2]) 0,455
Lyhenteet
 – ISO 3166 NP-BA
deosindhupalchok.gov.np/
Sindhupalchokin piirikunnan kartta. Hallintokeskuksen sijainti käy ilmi kartalta.

Sindhupalchokin piirikunta (nepaliksi सिन्धुपाल्चोक , Sindhupālcok) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Keskisen kehitysalueen Bagmatin vyöhykkeen pohjoisosissa.

Piirikunta rajautuu pohjoisessa Kiinan Tiibetin autonomiseen alueeseen. Nepalin piirikunnista naapureita ovat Dolakha idässä, Kavrepalanchok etelässä, Kathmandu lounaassa, Nuwakot lännessä ja Rasuwa luoteessa.[1]

Sindhupalchokin piirikunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 66 688 perhekuntaa ja kaikkiaan 287 798 ihmistä.[3] Piirikunnan pinta-ala on 2 542 neliökilometriä ja asukastiheys 113 as./km2.[4] Hallinnollinen keskus on toukokuussa 2014 kaupungin asemaan nostettu Chautara.[5]

Sindhupalchokin piirikunta kärsi pahoin 25. huhtikuuta 2015 sattuneessa maanjäristyksessä. Ainakin kahden voimakkaan jälkijäristyksen keskukset (M6,7/ 26.4.2015[6] ja M7,3/ 12.5.2015[7]) osuivat piirikunnan alueelle tuhoja aiheuttaen. Piirikunnan rakennuksista jopa 90 prosenttia raportoitiin tuhoutuneiksi.[8] Järistyksen jäljiltä oli 4. toukokuuta mennessä raportoitu ainakin 3 360 ihmishengen menetys piirikunnassa. Kuolonuhrien määrä oli suurin kaikista Nepalin piirikunnista.[9][10]

Piirikunnan kautta kulkee Kathmandusta Kiinan rajalle johtava Aranikon valtatie (H3), joka on Nepalin tärkein maantieyhteys Kiinaan. Huhtikuun 2015 maanjäristyksessä maantiellä tapahtui monia ihmishenkiä vaatineita maanvyörymiä.[10]

Luonnonmaantieteellisesti piirikunta ryhmitellään usein Nepalin Keskiseen vuoristovyöhykkeeseen kuuluvaksi.[11][12] Tarkempi jaottelu kertoo paremmin piirikunnan monimuotoisuudesta. Sen mukaan piirikunnasta 6,0 % kuuluu ylempään trooppiseen, 37,2 % subtrooppiseen, 24,5 % lauhkeaan, 15,1 % subalpiiniseen ja 7,8 % alpiiniseen kasvillisuusvyöhykkeeseen sekä 9,1 % ylempään vuoristovyöhykkeeseen (nival zone). Alueesta 0,4 % on vesistöjen peitossa.[12]

  • Kathmandusta koilliseen, Kiinan rajalle johtavaa, onnettomuusaltista Aranikon valtatietä (H3) vuoristosolassa Sindhupalchokin piirikunnan Kodarissa.
    Kathmandusta koilliseen, Kiinan rajalle johtavaa, onnettomuusaltista Aranikon valtatietä (H3) vuoristosolassa Sindhupalchokin piirikunnan Kodarissa.
  • Simpanin kylää Sindhupalchokin piirikunnassa.
    Simpanin kylää Sindhupalchokin piirikunnassa.

Lähteet

  1. ↑ a b c Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Vuonna 2014 julkaistut Nepalin ja sen piirikuntien hdi-indeksiluvut kuvaavat vuoden 2011 tilannetta) 15.5.2014. np.undp.org. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
  3. ↑ National Population and Housing Census 2011 (Village Development Committee/Municipality) (pdf (2,1 MB)) Volume 02, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Nepal: Administrative Division, Zones and Districts (kunkin piirikunnan pinta-ala ja asukastiheys tulee esiin piirikunnan nimilinkkiä klikkaamalla) citypopulation.de. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Govt declares 72 new municipalities 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Arkistoitu 12.5.2014. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ M6.7 - 19km SSE of Kodari, Nepal (sijainti 27,782°N 85,997°E syvyys=17,3 km) 26.4.2015. earthquake.usgs.gov. Viitattu 12.5.2015. (englanniksi)
  7. ↑ M7.3 - 18km SE of Kodari, Nepal (järistyksen ajankohta 2015-05-12 07:05:19 (UTC), sijainti 27.837°N 86.077°E depth=15.0 km) 12.5.2015. earthquake.usgs.gov. Viitattu 12.5.2015. (englanniksi)
  8. ↑ UN Resident and Humanitarian Coordinator for Nepal: Nepal: Earthquake 2015. Office of the Resident Coordinator -Situation Report No. 09 (pdf) 2.5.2015. reliefweb.int. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Sindhupalchok’s sorrow numero 1.-7.5.2015. nepalitimes.com. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  10. ↑ a b Deadly earthquake Nepal – At least 7,373 people killed – 4 US Air Force V-22 Osprey’s arrive in Kathmandu (Päivittyvä uhrimäärä uutisvirran alkupuolella. Suhteellisen uhriluvun kartta piirikunnittain julkaistu uutisvirrassa mm. ma 27.4. klo 2:15 pm UTC. Uutisvirran alkuosat on arkistoitu, linkit arkistoihin löytyvät aktiivisivun loppuosasta.) päivitetty 3.5.2015. earthquake-report.com. Arkistoitu 24.12.2018. Viitattu päivitetty 4.5.2015. (englanniksi)
  11. ↑ Netra Chhetri, Pashupati Chaudhary, Puspa Raj Tiwari, Ram Baran Yadaw: Institutional and technological innovation: Understanding agricultural adaptation to climate change in Nepal Applied Geography, Vol. 33, sivut 142–150. Huhtikuu 2012. doi.org. Viitattu 12.5.2015. (englanniksi)
  12. ↑ a b Barnekow Lillesø, J-P., Shrestha, T. B., Dhakal, L. P., Nayaju, R. P., & Shrestha, R.: The map of potential vegetation of Nepal: a forestry/agro-ecological/biodiversity classification system (pdf) (Table 6: Physiographic Regions of Nepal Based on Administrative Districts. Table 7: Overlapping altitudes in the physiographic zones. Table 9: Tarai Districts and Ecological Zones (elevation). Table 10: Hill Districts and Ecological Zones (elevation). Table 11: Mountain Districts and Ecological Zones (elevation)) Development and Environment; No. 2/2005. 2005. Center for Skov, Landskab og Planlægning / Københavns Universitet, ku.dk. Viitattu 12.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla