Alla olevassa Tšuvanin kieli:n artikkelissa tutkimme monia tähän kohteeseen liittyviä aiheita ja näkökulmia. Käsittelemme kattavasti kaikkia Tšuvanin kieli:een liittyviä olennaisia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan, sen historialliseen alkuperään, sen nykyisten ja tulevien vaikutusten kautta. Syvän ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan lukijalle täydellisen ja vivahteikkaan näkemyksen, jonka avulla he voivat ymmärtää sen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa. Huolimatta erityisestä kiinnostuksestasi Tšuvanin kieli:een, olemme varmoja, että löydät tästä artikkelista arvokasta tietoa ja käsitystäsi aiheesta.
tšuvani | |
---|---|
Muu nimi | tšuvantsi |
Tiedot | |
Alue | Tšukotka |
Puhujia | 0 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | jukagiiriset kielet |
ISO 639-3 | xcv |
Tšuvanin kieli (joskus myös tšuvantsin kieli) on jukagiirisiin kieliin kuuluva etnisten tšuvantsien puhuma kuollut kieli, jota puhuttiin Tšukotkassa, Anadyrin alajuoksulla. Se muodostaa murrejatkumon kahden vielä elävän jukagiirikielen kanssa.[1] Sen uskotaan kuolleen sukupuuttoon viimeistään 1700-luvulla. I. Benzigin vuonna 1781 tallentamat 22 lausetta ja Fjodor Matjuškinin kirjaamat 210 sanaa ovat säilyneet nykypäivään asti.[2]
В. Йохельсон: Заметки о населении Якутской области в историко-этнографическом отношении. Määritä julkaisija! (venäjäksi)