Jeniseiläiskielet

Nykymaailmassa Jeniseiläiskielet:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Syntymisensä jälkeen Jeniseiläiskielet on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja kiistoja, mikä on merkinnyt käännekohtaa _var2-kentässä. Maailman edistyessä ja uusien haasteiden edessä Jeniseiläiskielet on edelleen keskeinen aihe, joka vangitsee edelleen asiantuntijoiden, viranomaisten ja kansalaisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jeniseiläiskielet:een liittyviä eri näkökohtia, sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan ja mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Jeniseiläiskielten levinneisyys 1600-luvulla (viivoitus) ja 1900-luvun lopussa (punainen väri).

Jeniseiläiskielet eli jeniseiläiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Siperiassa Jenisein varrella Krasnojarskin aluepiirissä. Jeniseiläiskielet luetaan yhdessä muiden Pohjois-Aasian isolaattikielten kanssa paleosiperialaisiin kieliin. On myös esitetty, että jeniseiläiskielet olisivat sukua na-dené-kielille[1] ja muodostaisivat näiden kanssa dene-jeniseiläisten kielten kielikunnan. Jeniseiläiset olivat myös todennäköisesti osa xiongnuja ja ovat voineet jättää jälkensä turkkilaisiin kieliin; esim. sana tengri on mahdollisesti lainasana jenisiläisistä kielistä.[2]

Jeniseiläiskieliä tunnetaan kuusi ja ne jaetaan kolmeen ryhmään:

Eläviä kieliä ovat vain ketti ja mahdollisesti jugi. Assani, arini ja pumpokoli kuolivat 1700-luvun loppuun mennessä ja kotti 1800-luvun puolivälissä.[3]

Lähteet

  1. ↑ Edward Vajda: The Dene-Yeniseian connection: a reply to G. Starostin. Journal of Language Relationship, 1.2.2012, nro 1, s. 138–152. doi:10.31826/jlr-2012-080110 ISSN 2219-4029 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ https://www.academia.edu/1804191/Xiong_nu_Part2
  3. ↑ Jazyki mira: paleoaziatskije jazyki, s. 169–177. Moskva: Indrik, 1997. Teoksen verkkoversio Viitattu 29.05.2009.
Isolaattikielet