Tauno Saukkonen
Nykymaailmassa Tauno Saukkonen on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja huomiota eri alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta, sosiaalisesta tai poliittisesta tasolla, Tauno Saukkonen on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja keskusteluja, jotka ovat herättäneet kiinnostuksen kaikenikäisille ja -taustaisille henkilöille. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Tauno Saukkonen:n monia puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, kuinka Tauno Saukkonen on tullut vaikuttamaan tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Kokonaisvaltaisen ja monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Tauno Saukkonen:stä, jotta edistettäisiin parempaa ymmärrystä ja pohdintaa sen merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme.
Tauno Saukkonen (30. tammikuuta 1902 Parikkala – 23. syyskuuta 1965 Lappeenranta) oli suomalainen poliitikko. Saukkonen toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1939–1948 edustaen ensin Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä ja sitten Kymen läänin itäistä vaalipiiriä. Kunnallispolitiikassa Saukkonen toimi Parikkalan ja Simpeleen kunnanvaltuustojen puheenjohtajana sekä Parikkalan kunnallislautakunnan esimiehenä. Saukkonen toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1937, 1940 ja 1943. Saukkonen kävi kansakoulun ja maamieskoulun. Politiikan ulkopuolella hän toimi maanviljelijänä Parikkalassa vuoteen 1946 sekä Simpeleellä 1946–1965, julkisena kaupanvahvistajana, Simpeleen manttaalilautakunnan asianhoitajana, Simpeleen osuuskassan johtajana 1928–1940 sekä 1958–1959 ja Simpeleen osuusmeijerin kirjanpitäjänä. Saukkosen vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Saukkonen ja Liisa Poutanen. Saukkosen puoliso vuodesta 1924 oli Hilja Asikainen. Saukkoselle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi vuonna 1949.[1]
Lähteet
- ↑ Tauno Saukkonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
