Teno (joki)

Nykymaailmassa Teno (joki) on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ammattilaisista amatööreihin Teno (joki) on kiinnittänyt miljoonien huomion ympäri maailmaa. Teno (joki):stä on tullut toistuva aihe päivittäisissä keskusteluissa, akateemisissa keskusteluissa ja tiedotusvälineissä joko yhteiskuntavaikutuksensa, tieteellisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Teno (joki):een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Liity kanssamme tälle matkalle saadaksesi lisätietoja Teno (joki):stä ja sen vaikutuksista tämän päivän maailmaan!

Hakusana ”Tenojoki” ohjaa tänne. Joen mukaan nimetystä asteroidista kertoo artikkeli 2774 Tenojoki.
Teno
Teno. Piltamon (pohjoissaameksi Bildán) koskialue Suomen puolelta nähtynä
Teno. Piltamon (pohjoissaameksi Bildán) koskialue Suomen puolelta nähtynä
Alkulähde Kaarasjoen ja Inarijoen yhtymä
Laskupaikka Tenovuono, Barentsinmeri
70°30′00″N, 28°23′45″E
Maat Suomi, Norja
Pituus 250 km
Valuma-alue 16386 [1] km²
Kartta
Teno

Teno tai Tenojoki (pohjoissaameksi Deatnu, ruots. Tana älv,[2] norj. Tana, myös Tanaelva) on Tenojoen vesistön laskujoki ja myös Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Se on myös maineikas ja suosittu kalastusvirta, Pohjois-Euroopan suurin ja tuottoisin luonnontilainen lohijoki.[3][4]

Tenojoki kulkee Utsjoella jääkauden muodostamassa laaksossa, joka on pisin laakso Suomessa. Tenojoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. [5][6]

Rajajoki

Tenon pituutta voidaan sanoa ”mittaamattomaksi” – niin paljon erilaisia lukuja joesta esitetään. Saman virtaavan uoman eri osuuksia kutsutaan myös peräti neljällä eri nimellä ennen sen vesien Jäämereen laskemista. Pääuoma alkaa Käsivarren juuresta Peltotunturin (katso myös Ivalojoki) kupeelta Rajajokena ja jatkuu sitten Kietsimäjokena Angeliin, missä se yhtyy Inarijokeen. Varsinainen Teno alkaa Utsjoen Karigasniemen kylän liepeiltä, Kaarasjoen ja Inarijoen yhtymäkohdasta. Tästä se virtaa edelleen Suomen ja Norjan rajajokena 152 kilometrin matkan Nuorgamiin asti ja tästä vielä 50 kilometrin matkan Tenonvuonoon kokonaan Norjan alueella.

Suomen ja Norjan raja kulkee jokirajana Tenon vesistössä 294 kilometrin matkan pitkin joen syväväylää. Syväväylän kohta muuttuu jatkuvasti. Rajalinjan sijainti tarkistetaan aluksi ortoilmakuvista tehdyiltä kartoilta ja ilmasta käsin helikopterilla. Tulkinnanvaraisissa paikoissa tehdään luotaus.[7] Raja tarkistetaan 25 vuoden välein, viimeisin rajankäynti tehtiin vuonna 2000. Tarkistettu rajalinja tuli voimaan 1. helmikuuta 2003.

Pitkin Tenojokea Karigasniemeltä Nuorgamiin kulkee seututie 970 eli Tenontie, jota on sanottu Suomen kauneimmaksi tieksi. Myös Norjan puolella kulkee tie lähellä Tenojokea.

Sillat

Varsinaisen Tenon yli johtaa kaksi maantiesiltaa. Toinen sijaitsee E6-/E75-teillä Tenon kunnan keskustaajamassa; sillan samoin kuin taajamankin nimi on Tana bru, sananmukaisesti Tenon silta. Silta otettiin käyttöön vuonna 1948, mutta on sittemmin korvattu uudella. Utsjoen kuntakeskuksen ja Tenon Roavvegieddin välillä, osana E75-tietä, sijaitsee puolestaan Saamen silta, joka valmistui vuonna 1993.

Lisäksi Inarijoen yli kulkee maantiesilta juuri ennen Kaarasjoen suuta, Karigasniemen ja Kaarasjoen kuntakeskuksen välillä. Tällä sillalla yhdistyy Suomen kantatie 92 Norjan samannumeroiseen valtatiehen.

Kuvasto

  • Tenojoki syksyllä Suomen puolelta nähtynä.
    Tenojoki syksyllä Suomen puolelta nähtynä.
  • Tenojoki virtaa Utsjoen ja Tenon kuntia yhdistävän Saamen sillan alapuolella.
    Tenojoki virtaa Utsjoen ja Tenon kuntia yhdistävän Saamen sillan alapuolella.
  • Jäidenlähtö Tenojoessa 19.5.2021.
    Jäidenlähtö Tenojoessa 19.5.2021.
  • Tenojoki Utsjoen ja Nuorgamin välillä toukokuussa 2021.
    Tenojoki Utsjoen ja Nuorgamin välillä toukokuussa 2021.
  • Näkymä Tenontieltä joelle ja Norjaan.
    Näkymä Tenontieltä joelle ja Norjaan.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. ↑ https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Tana+älv
  3. ↑ Tenojoen vesistöalue (68) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.2.2023.
  4. ↑ Tenoinfo (PDF) 2014. Maa- ja metsätalousministeriö, Lapin ELY-keskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Arkistoitu 2.2.2015. Viitattu 3.7.2014.
  5. ↑ Marjut Kokko, Marika Koskiniemi: Tenonlaakson maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma. Piesjoki - Nuvvus. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-5062-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 26.6.2023.
  6. ↑ Utsjoen Tenonlaaksoon Suomen kuudes maisemanhoitoalue – ensimmäinen saamelaisten kotiseutualueelle Valtioneuvosto. 1.6.2022. Viitattu 26.6.2023.
  7. ↑ Tätilä, Pekka: Suomen ja Norjan rajankäynti. Maankäyttö-lehti, 2003, nro 3, s. 32–34. Maankäyttö ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 3.7.2014.

Aiheesta muualla