Tässä artikkelissa aiomme tutkia Ulkoasiainvaliokunta:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Ulkoasiainvaliokunta on ollut jatkuvan mielenkiinnon kohteena ja sen vaikutus ulottuu eri alueille populaarikulttuurista politiikkaan ja talouteen. Vuosien varrella Ulkoasiainvaliokunta on herättänyt keskusteluja ja kiistoja, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää analysoida kriittisesti ja objektiivisesti Ulkoasiainvaliokunta:n nykyistä roolia sekä sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Ulkoasiainvaliokunta:stä, jotta lukijamme ymmärtävät paremmin sen laajuuden ja merkityksen nykyään.
![]() | |
Rooli | Valiokunta |
---|---|
Valiokunta | |
Puheenjohtaja | Johannes Koskinen |
Valiokunnan sihteeri | Tiina Larvala |
Puolueet | |
Hallinto | |
Sijainti |
Ulkoasiainvaliokunta 00102 Eduskunta |
Verkkosivusto | |
Valiokunnan verkkosivusto | |
Osa artikkelisarjaa |
Suomen politiikka |
---|
![]() |
Ulkoasiainvaliokunta (UaV) on yksi eduskunnan valiokunnista. Sen tehtävänä on käsitellä Suomen kansainvälisiin suhteisiin liittyviä asioita, esimerkiksi valtiosopimuksia tai kansainvälisiin velvoitteisiin liittyviä lakiehdotuksia. Sen toimialaan kuuluvat myös Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat. Lisäksi valiokunta käsittelee muun muassa kansainvälisiä järjestöjä, kehitysyhteistyötä, ulkomaankauppapolitiikkaa sekä yleistä turvallisuuspolitiikkaa koskevia asioita. [1]
Esimerkkejä ulkoasiainvaliokunnan käsittelemistä asioista:
Valiokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Valiokunta kokoontuu neljä kertaa viikossa.