Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Lakivaliokunta, joka on perustavanlaatuinen näkökohta, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. Lakivaliokunta on aihe, joka vaikuttaa merkittävästi eri osa-alueisiin henkilökohtaisesta sfääristä ammattialaan. Näillä linjoilla analysoimme eri ulottuvuuksia, jotka Lakivaliokunta kattaa, sekä sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Samoin perehdymme Lakivaliokunta:een liittyviin erityispiirteisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkökulma tähän aiheeseen. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Lakivaliokunta:ssä tarjotaksemme globaalin ja rikastuttavan vision. Epäilemättä Lakivaliokunta on erittäin tärkeä aihe, jota on käsiteltävä huolellisesti ja perusteellisesti, minkä vuoksi syvennymme sen eri puoliin tässä artikkelissa.
![]() | |
Rooli | Valiokunta |
---|---|
Valiokunta | |
Puheenjohtaja | Juho Eerola |
Valiokunnan sihteeri | Marja Tuokila |
Puolueet | |
Hallinto | |
Sijainti |
Lakivaliokunta 00102 Eduskunta |
Verkkosivusto | |
Valiokunnan verkkosivusto | |
Osa artikkelisarjaa |
Suomen politiikka |
---|
![]() |
Lakivaliokunta (LaV) on yksi eduskunnan valiokunnista. Sen tehtävänä on käsitellä yleistä lakia koskevat asiat, esimerkiksi erilaisia tuomioistuimia, sotilasoikeutta, rikosoikeutta, prosessioikeutta, yhteisöoikeutta ja perheoikeutta käsittelevät asiat. Lisäksi valiokunnan toimialaan kuuluu esimerkiksi vankeinhoito, painovapaus ja kokoontumisvapaus.
Esimerkkejä lakivaliokunnan käsittelemistä asioista:
Suomen Suuriruhtinaskunnan aikana, Suomen senaatin alaiseen valiokuntalaitokseen perustettiin lakeja säätä valiokunta eli lakivaliokunta, joka tominta alkoi vuoden 1863 säätyvaltiopäivillä, valiokunnan toiminta on jatkunut pysyväisenä edelleen Suomen eduskunnassa.
Valiokunnassa on 17 jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Valiokunta kokoontuu neljä kertaa viikossa.