Tunturisara

Var1:n alueella on vuosien varrella syntynyt lukuisia tutkimuksia, keskusteluja ja keskusteluja. Perustamisestaan ​​lähtien Tunturisara on ollut kiinnostuksen kohteena paitsi akateemisella tasolla, myös yhteiskunnassa yleensä. Sen vaikutus on ollut sellainen, että se on läpäissyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueet kulttuurista, politiikasta, taloudesta teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tunturisara:n merkitystä, sen vaikutuksia ja vaikutusta nykymaailmassa. Sen alkuperästä nykypäivään analysoimme sen kehitystä ja roolia nyky-yhteiskunnassa.

Tunturisara
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Yksisirkkaiset
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Alasuku: Carex
Laji: bigelowii
Kaksiosainen nimi

Carex bigelowii
Torr. ex Schwein.

Katso myös

  Tunturisara Wikispeciesissä
  Tunturisara Commonsissa

Tunturisara (Carex bigelowii) on monivuotinen tuntureilla kasvava saralaji.

Ulkonäkö

Tunturisara kasvaa 10–40 senttimetriä korkeaksi. Juurakko on pitkä, vankka ja pitkähaarainen. Varsi on pysty, paksu, jäykkä, täyteinen, teräväsärmäinen ja sileä sekä yläosasta karhea. Tyvitupet ovat puna- tai kellanruskeat, kiiltävät, ehytlaitaiset, lavattomat ja pitkään säilyvät. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–7 mm leveä, köliselkäinen ja laidoilta ylöspäin kiertyvä. Lehtien yläpinta on sileä sekä tummanvihreä ja alapinta on himmeä sekä nystermäinen. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on kukintoa lyhyempi ja mustakorvakkeinen. Kukinto on monitähkäinen. Emi- ja hedekukat ovat eri tähkissä eli tunturisara on erilaistähkäinen saralaji. Hedetähkiä on yksi tai joskus kaksi ja emitähkiä kaksi tai kolme kappaletta. Hedetähkät ovat kukinnon latvassa ja emitähkät tyvellä. Tähkät ovat 10–35 mm pitkiä, pitkulaisia, lähekkäisiä, pystyjä ja alimmat lyhytperäisiä. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kaksiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat noin 3 mm pitkiä, tylpähköjä, otakärkisiä, kapealti kalvolaitaisia ja mustanruskeita, keskisuoni vihreä. Pullakot ovat 2,5–3,5 mm pitkiä, suonettomia, vaaleanvihreitä tai tummanruskeita, odattomia. Tunturisaran hedelmä on pähkylä pullakon sisällä.[1][2]

Tunturisara voidaan jakaa neljään alalajiin.[3] Alalajeja ovat siperiantunturisara (subsp. arctisibirica), amerikantunturisara (subsp. bigelowii), euroopantunturisara (subsp. dacica, syn. ridiga), subsp. ensifolia ja subsp. lugens. Tunturisara risteytyy jokapaikansaran (Carex nigra) ja vesisaran (Carex aquatilis) kanssa melko yleisesti tunturialueella.

Levinneisyys

Suomessa tunturisaraa esiintyy Pohjois-Lapissa. Utsjoen ja Enontekiön alueella se on hyvin yleinen. Sen eteläisin esiintymispaikka Suomessa on Posiolla.[2][4]

Elinympäristö

Tunturisara kasvaa tunturikankailla ja -niityillä, pahdoilla, suonreunoilla, purojen varsilla, lumenviipymillä, poluilla ja tienvarsilla. Suomessa se on yleisin paljakalla ja koivuvyöhykkeessä.[2][1]

Lähteet

  1. ↑ a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Tunturisara (Carex bigelowii)
  2. ↑ a b c Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
  3. ↑ Plants of the World Online: Carex bigelowii (englanniksi) Viitattu 4.12.2021.
  4. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2016: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Tunturisara Carex bigelowii) 2017. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.

Aiheesta muualla