Ukontulikukka

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Ukontulikukka:tä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Ukontulikukka on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Ilmestymisestään lähtien Ukontulikukka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla, mikä on johtanut sen vaikutusten syvälliseen analyysiin. Tässä mielessä on mielenkiintoista tietää enemmän Ukontulikukka:stä ja siitä, miten se on kehittynyt ajan myötä, sekä sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Siksi seuraavilla riveillä syvennymme Ukontulikukka:n moninaisiin puoliin ja sen rooliin nyky-yhteiskunnassa.

Ukontulikukka
Ukontulikukka toisena kasvuvuonnaan
Ukontulikukka toisena kasvuvuonnaan
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Syyläjuurikasvit Scrophulariaceae
Suku: Tulikukat Verbascum
Laji: thapsus
Kaksiosainen nimi

Verbascum thapsus
L.

Katso myös

  Ukontulikukka Wikispeciesissä
  Ukontulikukka Commonsissa

Ukontulikukka (Verbascum thapsus) on kaksivuotinen ruohovartinen kasvi. Kasvi on ilmeisesti nimetty Ukko ylijumalan mukaan.[1]

Ukontulikukka kasvattaa ensimmäisenä vuonna hopeankarvaisen lehtiruusukkeen. Toisena vuonna nousee jopa kaksi metriä korkea haaraton kukkavarsi, jossa puhkeavat heinäkuussa lämpimänkeltaiset kukat.[2] Ukontulikukan yksittäinen kukka on auki vain pari päivää, mutta koko pitkän kukinnon kukinta saattaa jatkua kuukausikaupalla. Ukontulikukkaa on käytetty entisaikaan soihtuna kastamalla sen kukanvarsi pikeen, tervaan tai taliin. Kasvia on käytetty myös rohdoskasvina ja hiusten värjäykseen kullankeltaisiksi. Ukontulikukan jauhetuista siemenistä saadaan sekoitettua myös veteen heitettynä kaloja tainnuttava syötti.[3]

Ukontulikukkaa tavataan Skandinavian eteläosissa sekä Keski- ja Etelä-Euroopassa.[2] Ukontulikukka voi olla puutarhakarkulainen tai rautakautisen asutuksen indikaattorikasvi.[4]

Lehdiltään ja varreltaan tummempi sekä matalampi tummatulikukka (Verbascum nigrum) muistuttaa ukontulikukkaa. Nämä voivat risteytyä keskenään.[1]

Kuvasto

Lähteet

  1. a b Halkka, Antti et al.: Kotimaan luonto-opas, s. 139. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-19804-8
  2. a b Anderberg, Arne: Verbascum thapsus L. Den Virtuella Floran. 12.6.2008. Viitattu 6.6.2020. (ruotsiksi)
  3. https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/5212324
  4. Nummi, Aimo: Tulikukat – komeimpia arkeofyyttejämme Arkeo.net. Arkistoitu 30.8.2008. Viitattu 7.6.2020.

Aiheesta muualla