Nykymaailmassa Umma:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe maailmanlaajuisesti. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Umma on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa se vaikutus populaarikulttuuriin, panos teknologian kehitykseen tai historiallinen merkitys, Umma on luonut laajan tutkimus- ja tutkimuskentän, joka kiehtoo edelleen niin asiantuntijoita kuin harrastajiakin. Tässä artikkelissa tutkimme Umma:n monia puolia ja analysoimme sen merkitystä ja laajuutta eri alueilla ymmärtääksemme täysin sen merkityksen nykymaailmassa.
Umma (arab. أمة) on islamin uskovien yhteisö, joka tarkoittaa puhekielessä myös samassa moskeijassa käyviä ihmisiä[1] ja on verrattavissa kristinuskon seurakuntaan. Tavallisesti se tarkoittaa maailman kaikkien muslimien muodostamaa yhteisöä.[1] Islamilaisessa laissa umma on määritelty kapeammin tarkoittamaan vain mujtahideja eli uskonoppineita.[2] Arabian kielessä umma voi tarkoittaa myös kansallisvaltiota: esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat on arabiaksi al-Umam al-Muttahida.
Islamilaisessa laissa eli šariassa katsotaan, että yksi hyväksyttävistä Jumalan lain lähteistä on umman yksimielisyys, ijmá. Se tarkoittaa kaikkien uskonoppineiden yksimielisyyttä jostain asiasta.[2] Muhammadin kerrotaan sanoneen: "Yhteisöni ei koskaan hyväksy yksimielisesti erehdystä". Lausetta ei löydy klassisista hadith-kokoelmista, mutta sitä lainataan usein.[3] Profeetan kerrotaan myös sanoneen: "Jumalan käsi on yhteisön yllä, ja kuka ikinä poikkeaa siitä, lähtee helvettiin".[4]
Lakikoulukunnat erottavat toisistaan kaikkien muslimien välillä vallitsevan yksimielisyyden, joka koskee suuria asioita. Tämä itsessään luonnollinen ajatus löytyy myös muutamassa Koraanin kohdassa, kuten: "Pitäkää kaikki kiinni Jumalan köydestä, älkääkä hajaantuko." (3:103) Hienostuneempi periaate on uskonoppineiden yksimielisyys, joka ohjaa pienempiä lakiteknisiä yksityiskohtia. Kaikkien muftien yksimielisyys ei ole välttämätöntä, vaan pienet vähemmistöt voidaan jättää huomiotta.[5] Ignaz Goldziher oli sitä mieltä, että yksimielisyyden periaate lainattiin roomalaisesta oikeudesta, jossa konsensusperiaate tunnettiin nimellä opinio prudentium.[6]
Jotkut oppineet ovat katsoneen vaikeaksi määrittää milloin kaikki muslimit ovat jostain ohjeesta yksimielisiä ja ovat siksi rajanneet ijmán koskemaan vain Muhammadin varhaisten seuraajien yhteisöä.[7]