Unkarinhöyhenheinä
Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia kaikkea, joka liittyy Unkarinhöyhenheinä:een. Unkarinhöyhenheinä on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Unkarinhöyhenheinä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut sekä henkilökohtaiseen että sosiaaliseen tasoon. Lisäksi sen vaikutus on ylittänyt rajat ja synnyttänyt keskustelua ja tutkimusta eri aloilla. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Unkarinhöyhenheinä:n maailmaan ymmärtääksemme sen merkityksen nykyään ja pohtiaksemme sen roolia jokapäiväisessä elämässämme.
| Unkarinhöyhenheinä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit |
| Kladi: | Putkilokasvit |
| Kladi: | Siemenkasvit |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Yksisirkkaiset |
| Kladi: | Commelinids |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Neulahöyhenheinät Stipa |
| Laji: | pennata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Stipa pennata |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Unkarinhöyhenheinä (Stipa pennata) on monivuotinen heinälaji. Se kasvaa 30–100 senttimetriä korkeaksi. Heinä kasvaa tiheinä mättäinä. Lehdet ovat ohuet, kouruiset, harmaanvihreät. Röyhy on kapea, haaraton tai haarova. Heinän kukinnolla on höyhentä muistuttava ulkoasu, sillä tähkylästä yksittäin kasvava vihne on erittäin pitkä, jopa 30 cm, ja siinä on tiheästi ohuita karvoja.
Pohjoismaissa unkarinhöyhenheinä esiintyy vain Ruotsissa, missä sitä kasvaa harvinaisena Länsi-Götanmaalla Falbygden-nimisellä kalkkikiviseudulla.[1]
Lähteet
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 875. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1