Valkoalpi

Nykyään Valkoalpi on edelleen erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutukset ovat tuntuneet elämämme eri osa-alueilla teknologiasta politiikkaan, kulttuuriin ja talouteen. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja luonut merkittäviä muutoksia tapaamme elää ja havaita ympäröivä maailma. Tässä artikkelissa tutkimme Valkoalpi:n merkitystä ja kuinka se on vaikuttanut tapaamme ajatella ja toimia nykyään.

Valkoalpi
Tieteellinen luokittelu
Kladi: Siemenkasvit
Kladi: Koppisiemeniset
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Ericales
Heimo: Esikkokasvit
Suku: Alvet Lysimachia
Laji: clethroides
Kaksiosainen nimi

Lysimachia clethroides
Duby

Katso myös

  Valkoalpi Commonsissa

Valkoalpi (Lysimachia clethroides) on monivuotinen, koristekasvina viljelty esikkokasvi. Se kasvaa 30–100 senttimetriä korkeaksi. Sillä on pysty, haaraton varsi. Varsilehdet kasvavat kierteisesti, ne ovat mustapisteisiä, soikean tai suikean muotoisia. Valkoalven kukinto on tiheä latvaterttu, joka koostuu runsaista pienistä valkoisista kukista. Kukan teriö on 5–7,5 millimetriä leveä. Hedelmänä on pallomainen kota.[1] Lajinimi clethroides viittaa kletrojen (Clethra) sukuun, joka kuuluu samaan lahkoon mutta eri heimoon.

Valkoalpi esiintyy alkuperäisenä itäisimmässä Aasiassa: Itä-Kiinassa, Koreassa, Japanissa, Vietnamissa ja Venäjän Kaukoidän Primorjessa. Sitä esiintyy viljelykarkulaisena tai tulokkaana myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa.[2][1]

Lähteet

  1. ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 463. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
  2. ↑ Plants of the World Online: Lysimachia clethroides Duby (englanniksi) Viitattu 8.12.2021.