Varstasara

Nykyään Varstasara on toistuva teema, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on asettanut itsensä keskeiseksi kohtaksi julkisella asialistalla. Kun kiinnostus Varstasara:tä kohtaan kasvaa, tarve ymmärtää sen monia puolia ja seurauksia kasvaa. Tässä artikkelissa tutkimme Varstasara:n eri ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen sen merkityksestä nykyään.

Varstasara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: pseudocyperus
Kaksiosainen nimi

Carex pseudocyperus
L.

Katso myös

  Varstasara Wikispeciesissä
  Varstasara Commonsissa

Varstasara (Carex pseudocyperus) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Varstasara eroaa ulkonäkönsä perusteella selvästi muista saralajeista, jolloin sitä on vaikea sekoittaa muihin saralajeihin. Varstasara kasvaa yksittäisversoina ja melko suurikokoiseksi. Koko kasvi on väriltään heleänvihreä ja sen lehdet ovat litteät.[2]

Varstasara on erilaistähkäinen saralaji ja sen kukintona olevassa tähkistössä on tavallisesti yksi hedetähkä sekä kolmesta viiteen emitähkää. Tähkien tukilehdet ovat suuria ja yleensä tähkistöä pidempiä. Emitähkät ovat pitkäperäisiä ja kukinta-aikaan nuokkuvia. Emikukat ovat kolmiluottisia. Tähkäsuomut ovat pitkiä, sileitä sekä teräväkärkisiä. Pullakot ovat tiiviisti, väriltään kellanvihreitä ja niissä on pitkä suuota.[2]

Varstasara kasvaa runsasravinteisissa järvissä, ojissa ja lammissa[2]. Suomessa varstasaraa esiintyy eteläisessä Suomessa, eniten Ahvenanmaalla, etelä- ja lounaisrannikolla sekä Hämeessä[3]. Ruotsissa laji on melko harvinainen, mutta voi esiintyä paikallisesti runsaanakin, etenkin itäisellä Sveanmaalla[2]. Yleisesti ottaen varstasaraa tavataan koko Euroopassa pohjoisimpia osia sekä Välimeren rannikoita lukuun ottamatta[4].

Aikoinaan varstasaraa myös kasvatettu ja sen leveitä lehtiä on käytetty tynnyreiden tiivistämiseen[2].

Varstasaran tieteellisen nimen lajinimi (pseudocyperus) viittaa sädekaisloihin (Cyperus), joita varstasara ulkonäöllisesti jokseenkin muistuttaa[2].

Lähteet

  1. ↑ Lansdown, R.V.: Carex pseudocyperus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Den virtuella floran: Slokstarr (Carex pseudocyperus) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 1.1.2017. (ruotsiksi)
  3. ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2015: Varstasara (Carex pseudocyperus) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 1.1.2017. (suomeksi)
  4. ↑ Den virtuella floran: Slokstarr (Carex pseudocyperus) — Norra halvklotet Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 16.8.2021.

Aiheesta muualla