Tämä artikkeli käsittelee aihetta Vasili Smyslov, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Kautta historian Vasili Smyslov on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena, mikä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan perusteellisesti Vasili Smyslov:n tärkeimpiä näkökohtia tutkimalla sen useita ulottuvuuksia ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Samoin tarkastellaan viimeisintä Vasili Smyslov:een liittyvää tutkimusta, jotta saadaan kattava ja päivitetty näkemys aiheesta. Kriittisen ja reflektoivan lähestymistavan avulla sen on tarkoitus tarjota lukijalle rikastuttava näkökulma, joka auttaa ymmärtämään paremmin Vasili Smyslov:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Vasili Smyslov | |
---|---|
![]() Vasili Smyslov vuonna 2002 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Vasili Vasiljevitš Smyslov |
Syntynyt | 24. maaliskuuta 1921 Moskova, Neuvosto-Venäjä |
Kuollut | 27. maaliskuuta 2010 (89 vuotta) Moskova, Venäjä |
Kansalaisuus |
![]() |
Shakinpelaaja | |
Titteli | suurmestari |
Maailmanmestari | 1957–1958 |
Korkein Elo | 2 620 (heinäkuussa 1971)[1] |
|
Vasili Vasiljevitš Smyslov (ven. Василий Васильевич Смыслов, 24. maaliskuuta 1921 Moskova, Neuvosto-Venäjä – 27. maaliskuuta 2010 Moskova, Venäjä[2]) oli venäläinen shakin suurmestari ja shakin seitsemäs maailmanmestari vuosina 1957–1958. Pitkällä urallaan Smyslov saavutti lukuisia voittoja kansainvälisissä turnauksissa ja vielä 63-vuotiaana hän selvisi MM-ehdokasotteluiden finaaliin Garri Kasparovia vastaan.[3]
Smyslovin isä, Vasili O. Smyslov opetti pojalleen shakkia. Nuorempi Smyslov voitti 17-vuotiaana Neuvostoliiton nuorten mestaruuden. Hänen ensimmäinen turnauksensa kotikaupungin ulkopuolella oli pettymys, mutta jo kaudella 1939–1940 pelattaessa Moskovan mestaruudesta hänen tuloksensa oli 9/13 ja jaettu toinen sija. Sen jälkeen ura eteni nopeasti. Vuonna 1948 hän pelasi MM-turnauksessa, jossa Mihail Botvinnikista tuli ensimmäinen sodanjälkeinen maailmanmestari. Smyslov tuli toiseksi, Paul Keresin, Samuel Reshevskyn ja Max Euwen edellä.[3] Hän voitti yhden kuuluisimmista turnauksista shakin historiassa Zürichissä 1953, mistä David Bronstein kirjoitti arvostetun kirjan.[3]
Smyslovin ensimmäinen MM-ottelu Botvinnikia vastaan päättyi tasapisteisiin 12–12, joten Botvinnik säilytti tittelinsä.[3] Smyslovin täytyi karsia uudestaan MM-haastajan paikasta vahvaa joukkoa vastaan Amsterdamissa 1956: Keres, Efim Geller, Bronstein, Boris Spasski ja Tigran Petrosjan osallistuivat. Smyslov voitti, ja hänen asemansa yhtenä maailman huipuista vahvistui.[3]
MM-ottelussa 1957 Smyslov kukisti Botvinnikin vakuuttavasti pistein 12½–9½ mutta ehti pitää titteliä ainoastaan vuoden, sillä Botvinnik voitti mestaruuden takaisin vuonna 1958. Vielä tuohon aikaan entisellä maailmanmestarilla oli oikeus haastaa hallitseva mestari uudelleen. Smyslov sanoi ottelusta:[3]
»Mielestäni en ollut parhaimmillani tässä ottelussa. Vaikkakin arvostan taitavaa vastustajaani, ja hän valmistautui otteluun huolellisesti, yhdistän epäonnistumiseni suuressa määrin huonoon terveydentilaani. Ottelun aikana sairastuin flunssaan ja sen päättyessä minulla oli ...keuhkokuume. Siitä huolimatta minulla ei ole syytä valittaa kohtalostani. Toteutin unelmani, ja minusta tuli shakin seitsemäs maailmanmestari.»
Smyslov ei päässyt enää maailmanmestaruusotteluun, mutta jatkoi pelaamistaan kandidaattitapahtumissa. 1959 hän tuli neljänneksi kandidaattiturnauksessa Jugoslaviassa, jonka voitti nouseva tähti Mihail Tal. Hän ei ollut mukana 1962, mutta palasi 1964, jolloin hän jakoi ensimmäisen sijan Amsterdamin turnauksessa tuloksella 17/23. Hän ei kuitenkaan päässyt otteluun, koska hävisi Efim Gellerille. Vuonna 1983 hän pääsi 62-vuotiaana MM-ehdokasotteluiden finaaliin (jossa ratkaistaisiin maailmanmestari Anatoli Karpovin vastustaja). Hän hävisi pistein 4½–8½ Vilnassa 1984 Garri Kasparoville, joka oli 42 vuotta nuorempi.[3] Hän oli voittanut Zoltan Riblin 6½–4½ semifinaalissa, mutta pelasi tasan neljännesfinaalissa Robert Hübneriä vastaan pistein 7–7 ja jatkoon menijä ratkaistiin ruletin pyöräytyksellä. Hän pelasi viimeisen kerran ehdokasturnauksessa 1985 Montpellier’ssa, jossa hän ei päässyt jatkoon.
Smyslovin näkö heikkeni niin paljon, että vaikka hän jatkoi pelaamista, hän piti pelilaudan ääressä melkein koko ajan silmiä kiinni. Vuoden 2001 Botvinnikin muisto-otteluita Kasparovin ja Kramnikin välillä seuratessaan Smyslovin vaimo katsoi näyttöruutua ja saneli siirrot Smysloville, joka lopulta sokeutui. Smyslov jatkoi shakkitehtävien laatimista.[4] Smyslov kuoli 27. maaliskuuta 2010 Moskovassa sydänvian vuoksi.[2]
Vladimir Kramnikin mukaan Smyslov edusti ”totuutta” shakissa ja ammattimaisesta näkökulmasta hän on aliarvostettu. Hänen pelissään ei ole samaa mystiikan auraa, kuten Talilla tai Capablancalla. Smyslov pyrki aina tekemään vahvimman siirron kussakin asemassa ja hallitsi pelin kaikki elementit. Hän oli loistava loppupelispesialisti. Kramnikin mukaan vaikutelma oli sama kuin Smyslovin käsi olisi tehnyt siirrot itsekseen samalla kun mies ei olisi tehnyt töitä lainkaan – aivan kuin hän olisi juonut kahvia tai lukenut lehteä. Eräässä mielessä Smyslov oli uranuurtaja tyylissä, jota Karpov loistavasti kehitti myöhemmin, eli asemallisen painostuksen asteittaista kasvattamista lyhyiden siirtosarjojen tarkkaan laskentaan perustuen.[5]
"Tohtori Smyslov", joka esiintyy shakkifanaatikko Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailun kohtauksessa elokuvan alkuvaiheessa, on viittaus Vasili Smysloviin.[6]
Smyslov oli erinomainen baritoni, ja hän valitsi shakkiuran vasta epäonnistuttuaan Bolšoi-teatterin laulukokeessa. Hän esiintyi usein shakin MM-ehdokkaan, pianisti Mark Taimanovin kanssa.[7]
Smyslov osallistui yli 70:een kansainväliseen turnaukseen. Hänen parhaat tuloksensa ovat seuraavat: